Kanta-Häme

Jankkaaminen toriparkista on kestänyt Hämeenlinnassa jo 160 vuotta – Tällaista kehää keskustelu on kiertänyt

Hämeenlinnan toriparkista on puhuttu jo vuosikymmenten ajan. Hanke on kaatunut joka kerta, ja kansa on vastustanut kiivaasti. Nyt käynnissä on jälleen uusi väittelykierros. Selvitimme, millaista kehää toriparkkikeskustelu on kulkenut.
Autoja soviteltiin Hämeenlinnan torin alle tosissaan myös 1980-luvulla. Vuonna 1987 tori oli parkkerattu täyteen autoja. Kuva: Erkki Sillanpää, Arkisto
Puluja torilla 1979. Kuva: Erkki Isakov, Arkisto

1858

Lääninarkkitehti Albert Edelfeltin laatima asemakaava puuttuu Hämeenlinnassa kiivaana vellovaan pysäköintikeskusteluun. Lehmät, siat ja muut eläimet jätetään keskustassa minne sattuu, ja erityisesti markkinaväen karkailevat hevoset herättävät pahennusta.

Kaavassa esitetään, että torin alle rakennettaisiin hevostalli, 1800-luvun vastine parkkihallille. Ajatus ei koskaan toteudu.

1909

Ensimmäinen auto tulee Hämeenlinnaan.

1960-luku

Keskustelu autojen torinaluspysäköinnistä herää ensimmäisen kerran. Hämeenlinnan keskustaan laaditaan vuonna 1968 asemakaava, joka sallii pysäköintiluolan torin alle.

1970-luku

Kiistely toriparkista herää Hämeenlinnassa vuosikymmenen alussa, kun parkkipaikkoja ei tunnu olevan tarpeeksi. Vuoden 1971 yleiskaavassa esitetään torin alle tulevan pysäköintilaitoksen kooksi 400 autopaikkaa.

Asemakaavassa vuonna 1978 Hämeenlinnan tori merkitään torialueeksi, jonka alle voi rakentaa kolmekerroksisen 500-paikkaisen pysäköintilaitoksen. Suunnitelmat kuivuvat kasaan.

Hämeenlinnan tori vuonna 1979.
1980-luvun havainnekuva toriparkin sisäänajosta. Kuva: Liikennetekniikka Insinööritoimisto

1980-luku

Pysäköintitalon rakentamista torin alle ryhdytään selvittämään vuonna 1982. Kolme vuotta myöhemmin 500-paikkaisen pysäköintiluolan kustannusarvioksi annetaan 40 miljoonaa markkaa.

Kaupungin alustavat tekniset selvitykset valmistuvat vuoden 1986 alussa. Toimikunta päätyy alustavasti ratkaisuun, jossa ramppi Hämeenlinnan pysäköintitaloon lähtisi Palokunnankadulta ja autot pysäköitäisiin torin alle viiteen tasoon. Yhden autopaikan hinnaksi tulisi noin 80 000 markkaa.

Loppuvuodesta päätetään, ettei torin alle rakenneta pysäköintilaitosta ainakaan vielä, koska se ei ehtisi valmiiksi ennen kaupungin 350-vuotisjuhlia vuonna 1989. Muita pysäköintiratkaisuja aletaan miettiä.

Vuonna 1989 pysäköintityöryhmä esittää 500 autopaikan ja 60 miljoonan markan pysäköintihallin rakentamista torin alle.

Tammikuussa 1986 torilla tehtiin maaperätutkimuksia pysäköintitaloa varten.
Vuonna 1989 toriparkin rakennepiirros näytti tältä.

1990-luku

Vuonna 1990 kaupunginhallitus hyväksyy pysäköintiyhtiön perustamisen, mutta poistaa päätösehdotuksesta sanat ”torin alle”.

Pysäköintihallille haetaan kuitenkin yksityistä rahoitusta. Torinaluspysäköinnistä olivat kiinnostuneita etenkin torin laidan suuret yritykset, jotka teettävät suunnitelmaehdotuksen parkkihallista.

Kaupungin hallipäätös venyy, ja lopulta pysäköintihalliin ei löydy yksityistä rahoitusta. Lama hiljentää puheet toriparkista.

Torin alle kaavailtu pysäköintitila otetaan puheeksi seuraavan kerran vuonna 1996, kun ruotsalainen yritys tarjoaa tietokoneohjattua pysäköintihallia Hämeenlinnaan. Sky Park -keksinnössä robotit pakkaisivat autot varastohyllyille torin alle. 240 auton hallin hinnaksi arvioidaan 20 miljoonaa markkaa.

Pysäköintihalliin ei löydy taaskaan osakkaita. Idea kuopataan, ja tori kunnostetaan ja kivetään uudelleen vuosikymmenen lopussa.

Tori oli revitty auki remontin takia vuonna 1999. Silloin esimerikiksi torin kiveys uusittiin.

 

2000-luku

Torinaluspysäköinti nousee vuosituhannen alussa kaupungin kielteisestä päätöksestä huolimatta ajoittain esille. Vuonna 2006 kaupungin asemakaava-arkkitehti Päivi Salorannan viesti on selkeä: Hämeenlinnan torin alle ei pysäköintiluolaa suunnitella.

Vuonna 2007 torinaluspysäköinti kaivetaan naftaliinista jälleen, koska ydinkeskustan pysäköintiongelmat pitää ratkaista. Kaupungin edustajat käyvät katsomassa mallia Kuopion ja Joensuun toriparkeista.

Kaupungin vasta perustama Hämeenlinnan Pysäköinti oy alkaa tosissaan tutkia torinaluspysäköintiä. Ajatus ei kuitenkaan etene.

Kyselyssä ja lehtijutuissa suurin osa Hämeenlinnan keskustassa toimivista yrityksistä ja asunto-osakeyhtiöistä toivoo torinaluspysäköintiä. Vuonna 2009 tilaajajohtaja Päivi Saloranta ei sano jyrkkää eitä torin alle pysäköinnille. Hänen mielestään se on realistinen vaihtoehto, mutta ei ihan heti toteutettavissa.

Lue myös: Näin lukijat kommentoivat toriparkkia Hämeen Sanomissa yli 30 vuotta sitten – Onko mikään muuttunut?

Vuonna 2007 mietittiin, että tori tuskin muuttuu, vaikka sen alla pysäköitäisiinkin. Kuva: Anja Filppula, Arkisto

2010

Kaivoparkin suunnittelu on jo pitkällä. Sekä kaupunki että parkkiyhtiö haluavat rakennuttaa seuraavaksi torinaluspysäköinnin. Paikkoja sinne tulisi 600–700, eli kyseessä olisi 21 miljoonan euron investointi.

Ydinkeskustan kiinteistöyhtiöt ovat tehneet kaupunginhallitukselle aloitteen, että torin alle pitäisi rakentaa parkkipaikat korvaamaan koko ajan hupenevia keskustan pysäköintitiloja. Kaupunginhallitus pyytää yhdyskuntalautakunnalta selvitystä asiasta ensi vuoden kevääseen mennessä.

Tilaajajohtaja Päivi Saloranta sanoo, ettei torin alle kannata mennä, ellei sinne saman tien tehdä riittävän paljon pysäköintitilaa. Tuhatkin parkkipaikkaa voi tulla kysymykseen.

2011

Torinaluspysäköinnin valmistelu lähtee liikkeelle keväällä tehdystä valtuustoaloitteesta, jossa toivotaan kaupungille pysäköintistrategiaa. Jo aikaisemmin useat keskikaupungin kiinteistöosakeyhtiöistä ovat esittäneet torinaluspysäköinnin suunnittelua.

Pysäköintiyhtiö selvittää, miten muissa kaupungeissa on löytynyt rahoitus torinaluspysäköintiin. Se saa kaupunginvaltuustolta tehtäväkseen laatia alustavan suunnitelman parkkihallin rahoittamisesta ja ylläpidosta.

Marraskuussa Hämeenlinnan Pysäköinti oy suosittelee 500–700 paikan toriparkin rakentamista kaupunkiin.

Joulukuussa yhdyskuntalautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle torinaluspysäköinnin selvittämistä, koska ”torinaluspysäköinti on noussut sekä kiinteistönomistajien että kaupungin taholta tarpeelliseksi ja selvitettäväksi vaihtoehdoksi”.

Vuonna 2012 sisäänajo toriparkkiin oli suunniteltu Linnankadun mäkeen. Toinen sisääntuloväylä sijaitsisi kaksisuuntaiseksi muuttuvalla Hallituskadulla, josta ajettaisiin myös ulos.

2012

Esiselvitys Hämeenlinnan torinaluspysäköinnistä valmistuu. Sen mukaan ”torin keskeisestä sijainnista johtuen torinaluspysäköinnin kysyntä on todennäköisesti suurinta ja sen toteutukseen on mahdollista saada ympäröivien kiinteistöjen omistajia mukaan.”

Selvitys kertoo, että osa kiinteistöistä on käynyt alustavia neuvotteluja kaupungin kanssa torinaluspysäköinnin toteuttamiseksi. Mikäli toriparkin rakentamiseen päädytään, tulee paikkamääräksi pyrkiä saamaan 700–1000 autopaikkaa.

Sito oy:n kartoituksessa päävaihtoehtoina keskustan pysäköintiratkaisuksi ovat pysäköintilaitoksen sijoittaminen torin alle tai linja-autoaseman tontille. Selvityksen mukaan torin alle sijoittuva pysäköintilaitos olisi näistä optimaalisin keskeisin sijainnin, saavutettavuuden ja torin alueen kehittämisen kannalta.

Kaupunginhallitus yhtyy yhdyskuntalautakunnan näkemykseen, että keskustan pysäköintilaitoksen ensisijainen sijaintivaihtoehto on torin alla.

Torin alle suunnitellaan noin 660 pysäköintipaikkaa. Ehtona rakentamiselle pidetään sitä, että keskustan kiinteistöyhtiöt ja muut yksityiset rahoitustahot osallistuvat rahoitukseen. Koko hankkeen kustannusarvio on 28,5 miljoonaa euroa.

Yhdyskuntalautakunta äänestää hankkeen kumoon äänin 6-5, mutta kaupunginhallitus palauttaa torinaluspysäköinnin bumerangina yhdyskuntalautakunnan valmisteluun.

Vuonna 2013 havainnekuva suunnitellusta toriparkista näytti tältä. Kuva: Hämeenlinnan Pysäköinti Oy, Diff Design

2013

Ydinkeskustan pysäköintiratkaisu on yhdyskuntalautakunnan käsittelyssä kesällä. Toriparkki pääsee ehdotuksista loppusuoralle linja-autoasemalle ja sen alle tehtävän parkkilaitoksen kanssa.

2014

Kaksi hämeenlinnalaisyhdistystä tekee ely-keskukselle esityksen torin ja sitä ympäröivien rakennusta suojelemisesta. Hanketta perustellaan muun muassa sillä, että mahdollinen parkkiluola voisi tuhota arvokkaan ympäristön.

Maankäytön suunnitteluyksikkö olisi valmis suojelemaan torin kaavalla, vaikka sen näkemyksen mukaan torinaluspysäköinti suorastaan parantaisi alueen kulttuurihistoriallisia arvoja.

Keskustavision luonnoksessa on mukana toriparkki toisena ydinkeskustan suurempana julkisena rakennuskohteena. Kaupunginhallitus hyväksyy toriparkin yhdeksi kolmesta vaihtoehdosta pysäköintilaitokseksi ja päättää selvittää niiden rahoitusta ja kannattavuutta.

Vuonna 2015 mietittiin, että jos toriparkkiin tulisi toinen ajoluiska Hallituskadulta, se väistämättä muuttaisi torin ilmettä.

2015

Kaupungin Sito Oy:lta tilaamassa selvityksessä järkevin paikka keskitetylle pysäköintilaitokselle Hämeenlinnassa olisi torin alainen halli.

Toriparkki on vaihtoehdoista todennäköisin sekä kallein. Laskelmien mukaan 27,5 miljoonalla eurolla maan alle saataisiin 550 uutta parkkipaikkaa.

Keväällä keskustan pysäköintiratkaisussa on mukana maanalainen toriparkki, mutta kaupunginvaltuusto torjuu sen selvin lukemin. Sen sijaan päätetään panostaa kaksikerroksiseen pysäköintilaitokseen linja-autoaseman lähelle.

2016

Toriparkki nousee jälleen esiin, kun kaupunginvaltuusto keskustelee pysäköintistrategiasta marraskuussa. Linja-autoaseman seudulle ei voikaan rakentaa parkkihallia.

Valtuusto hyväksyy keskustan pysäköintiohjelman, johon sisältyvät pysäköintilaitoksen yleissuunnittelu ja siihen liittyvä asemakaavamuutos torin ympäristössä. Tämä tarkoittaa käytännössä torinaluspysäköintiä.

Jatkosuunnittelun lähtökohta on edelleen, että ennen varsinaista investointipäätöstä edellytetään, että vähintään puolet rahoituksesta on yksityistä rahoitusta.

Vuonna 2016 Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto päätti, että torin alle rakennettavan pysäköintilaitoksen suunnittelu käynnistetään.

2017

Kuntavaaleissa puheenaiheeksi ja vaaliteemaksi nousee toriparkki. Hämeen Sanomien vaalikoneen mukaan suurin osa ehdokkaista pitää torinalusparkkia tarpeettomana.

Valtuustokauden avauksessa toriparkkia puidaan niin voimallisesti, että joudutaan pitämään 15 minuutin neuvottelutauko.

Perussuomalaisten valtuustoryhmä haluaa järjestää kuntalaisäänestyksen torin alle suunnitellusta pysäköintilaitoksesta ja jättää aiheesta valtuustoaloitteen. Aloite ei etene.

2018

Kantakaupungin yleiskaava hyväksytään toriparkkimerkintöineen kaupunginvaltuustossa toukokuussa.

Hämeenlinna tilaa toriparkin hankesuunnitelman Ramboll Finland oy:ltä reilulla 100 000 eurolla. Ennen toriparkkipäätöstä pitää selvittää, onko hakkeeseen saatavilla vähintään puolet yksityistä rahoitusta.

Keskustassa aloitetaan pohjavesitutkimukset heinäkuussa. Kaupunginvaltuusto päättää ykköskorttelin asemakaavamuutoksen käynnistämisestä.

Maan alle tehtävä toriparkki näyttää olevan tulevaisuudessa ainoa tapa järjestää velvoite- ja asiakaspysäköinti, uskotaan kaupungin johdossa. Kaupunki haluaa, että pysäköintiratkaisun kustannukset katetaan puoliksi yksityisellä eli kiinteistönomistajien rahalla.

Hämeenlinnaan kaavaillulle toriparkille esitetään marraskuussa hankesuunnitelman ensimmäisessä vaiheessa kolme vaihtoehtoa, joiden kustannusarvio on 21–33 miljoonaa 
euroa.

Joulukuussa kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy Hämeenlinnan toriparkin hankesuunnittelun jatkamisen Linnankadun ajoyhteysvaihtoehdolla ja laajuudeltaan kaksikerroksisena. Parkkipaikkoja tulisi vajaat 500 ja kustannukset nousisivat 29 miljoonaan.

Samalla kaupunginhallitus toteaa, ettei suunnittelun jatkaminen ole päätös toriparkin toteutumisesta.

Toriparkki on tarpeeton, vakuutti mieltään osoittava yleisö Raatihuoneen edessä tammikuussa 2019.

2019

Tammikuussa kaupunginvaltuusto hyväksyy Hämeenlinnan toriparkin hankesuunnittelun jatkamisen. Ennen kokousta Raatihuoneen edessä toriparkkia vastustava mielenosoitus kerää toista sataa osallistujaa.

Hämeen ely-keskukselle vuonna 2014 tehty esitys Hämeenlinnan torin ja sitä ympäröivien rakennusten suojelemisesta on ollut hautautuneena ruuhkaan. Elyn ylijohtaja Tommi Muilu kertoo, ettei torin suojelu sinänsä estäisi toriparkin rakentamista.

Toukokuun lopussa valmistuu P-Torin hankesuunnitelma, jonka mukaan kaksikerroksiseen toriparkkiin tulisi 637 autopaikkaa, ja sen toteuttaminen maksaisi 29,8 miljoonaa euroa. Lisäksi muut työt maksaisivat noin 3,5 miljoonaa euroa.

Kustannuksista yksityisen rahoituksen osuus olisi puolet. Rahat on tarkoitus kerätä vähitellen, kun torin ympärille rakentuvat kiinteistöt tarvitsevat velvoitepaikkoja.

Kesäkuussa Hämeenlinnan keskustavision luonnoksesta löytyy toriparkki, josta pääsisi uuteen toripaviljonkiin.

Torin ympäristössä on seurattu pohjavedenpinnan tasoa yli vuoden ajan. Suunnitelmien mukaan toriparkin alin kerros tulisi pohjavesipintojen alapuolelle, mutta sillä ei ole vaikutusta pohjaveteen. Käytännössä toriparkin perustukset tehtäisiin vesitiiviiksi.

Elokuun loppuun mennessä aloitteeseen kunnallisen kansanäänestyksen järjestämiseksi Hämeenlinnan toriparkin rakentamisesta on kertynyt yli tuhat nimeä.

Kaupunki ei ole vielä päättänyt, toteutetaanko parkkia. Ensin pitää saada päätös keskustavisiosta syksyn aikana. Valtuuston on tarkoitus päättää toriparkista tämän vuoden aikana.

Lue myös: Katso, ketkä äänestivät toriparkin puolesta ja vastaan –
Suunnittelu nitkahti eteenpäin äänin 30-21
(HäSa 29.1.2019)

Lähde: Hämeen Sanomien arkisto
Toriparkin suunnitelma näyttää nyt tältä. Kartta: Soile Toivonen

Kommentti: Historia toistaa itseään

Valtuutettujen mielipiteet jakautuvat, kaupunkilaiset vastustavat äänekkäästi ja rahaa ei löydy. Sama kaava toistuu joka kerta, kun Hämeenlinnan torin alle ehdotetaan parkkipaikkoja autoille.

Toriparkkia on veivattu Hämeenlinnassa niin kauan ja antaumuksella, että vierellä olevasta aikajanasta on varmasti jäänyt puuttumaan jotain. Materiaalia on hengästyttävän paljon.

Kun sukeltaa Hämeen Sanomien juttuarkistoon, toriparkkia käsittelevä lehtileike voisi olla aivan yhtä hyvin vuodelta 1985 tai viime viikolta. Niin vähän perustelut ovat muuttuneet.

Jo 1970-luvulla todettiin, että keskusta tarvitsee lisää parkkipaikkoja. Torin alla ne olisivat piilossa ja samalla keskustaan saataisiin eloa, mutta Hämeenlinnan kokoiseen kaupunkiin toriparkkia ei tarvita eikä historiallista toria saa turmella. Sama virsi vuosikymmenestä viis.

Keskustelu jumiutui juupas-eipäs-tasolle jo 1980-luvulla. Siitä asti on tehty lukuisia selvityksiä, jotka on kuopattu yksi toisensa jälkeen. Torin laidan yksityisiä yrityksiä ja kiinteistöjä kiinnostavat parkkipaikat maan alla, mutta ei niistä maksaminen.

Tällaisessa junnaavassa väsytystaistelussa ei taida olla voittajia. Jos historia toistaa yhä itseään, sama suunsoitto jatkuu myös seuraavalla vuosikymmenellä.

Päivän lehti

25.1.2020