Kanta-Häme

Toriparkista syntyi poru Mikkelissäkin

Ei rakennettu toriparkkia Mikkeliinkään ilman kovaa keskustelua.

630 autopaikkaa käsittävä pysäköintilaitos syntyi lopulta osana valtavaa myllerrystä, jossa kaupungin lähes koko ydinkeskusta sai aivan uuden ilmeen. Mikkelin keskustan kehittämisyhdistyksen toiminnanjohtajan Janne Viitamiehen mukaan investoinnit saivat kaupungissa aikaan tekemisen meininkiä.

– Investointiaalto jatkuu ja alueen kiinnostavuus paranee, se ylläpitää talouskasvua kaupungissa. Ihmiset haluavat selvästi asua lähempänä keskustaa.

Keskustassa toteutetut isot rakennushankkeet näkyvät nyt 300 uutena työpaikkana sekä kymmeninä uusina yrityksinä. Uusia kerrostaloja rakennetaan yhä sekä ydinkeskustaan että sen liepeille.

Mikkelissä keskustan kehittäminen lähti toisaalta kahden uuden kauppakeskuksen omistajien intresseistä, toisaalta kaupungin halusta siirtää linja-autoasema pois ydinkeskustasta rautatieaseman tuntumaan.

Toriparkin kannalta ensimmäinen suuri askel oli, kun Mikkelin kaupunki ja muutama keskustan suurimmista kiinteistönomistajista perustivat toriparkkiosakeyhtiön. Tämä yhtiö alkoi valmistella pysäköintilaitoksen rakentamista ja kävi keskusteluja kahden tulevan kauppakeskuksen omistajien kanssa.

”Täällä mitään pysäköintilaitosta tarvita!”

Janne Viitamies sanoo toriparkin olleen jo suunnitteluaikanaan ristiriitainen hanke ja olevan sitä edelleen.

– Jälkeenpäin ajateltuna siinä oli sellainen 3–4 vuoden keskusteleva vaihe, kun kukaan omistajista ei ollut vielä lyönyt kortteja pöytään ja sanonut, että okei, ryhdytään tekemään. Suurin osa palautteesta oli, että toriparkkia ei tarvita Mikkelissä. Sanottiin, että se on aivan hullu juttu, täällähän pystyy pysäköimään aivan hyvin ilman pysäköintilaitoksiakin.

Vaikka toriparkkia vastustettiinkin, kulki asia poliittisen myllyn läpi varsin jouheasti. Viitamies arvelee tämän johtuneen pitkälti siitä, että virkamiehet osasivat perustella hankkeen luottamushenkilöille tarpeeksi hyvin. Repivät ristiriidat vältettiin, eivätkä päätökset joutuneet valituskierteeseen tai hallinto-oikeuskäsittelyyn saakka.

Oleellisena Viitamies pitää myös sitä, että kaupunkilaiset otettiin suunnitteluvaiheessa huomioon. Asukastilaisuuksien lisäksi kaupungissa järjestettiin työpajoja, joihin innokkaimmat saivat osallistua. Itse rakennusaikana järjestettiin viikoittaisia aamukahvitilaisuuksia, joissa rakentajat ottivat keskustan yrittäjiltä vastaan suoraa palautetta.

”Kaupunki sen kumminkin maksaa!”

Toriparkin rakentaminen ei tuonut keskustaan yhtään uutta pysäköintipaikkaa. Viitamiehen mukaan hyödyt ovatkin aivan toisaalla: pysäköintilaitos vapautti keskustasta maata rakentamisen tarpeisiin.

Mikkelissä vallitsee yhä hyvin laajasti käsitys siitä, että kaupunki olisi maksanut koko lystin, vaikka kaupungin kontolle lankesikin vain kymmenisen prosenttia kustannuksista – ja nekin puhtaasti siksi, että kaupunki yhtenä keskustan kiinteistönomistajista hankki laitoksesta velvoitepaikkoja.

Mikkelissä vaihtoehto keskustan kehittämiselle oli, että erikoiskauppa olisi keskittynyt jonnekin ydinkeskustan ulkopuolelle – esimerkiksi kaupungin sivuitse menevän valtatien varteen. Tätä muutamat kiinteistösijoittajat olisivat toivoneetkin.

– Mikkeli on kuitenkin sen kokoinen kaupunki, että tiedetään, etteivät tietyt ketjuliikkeet tuo tänne kuin yhden liikkeen. Iso kaupunkipoliittinen tavoite meillä on, että keskusta pysyy elävänä ja sitä kehitetään. (HäSa)

Päivän lehti

30.3.2020