Kanta-Häme

Toriparkki kummitteli puheissa, kun valtuusto päätti keskustan kehittämisestä – Päätöksestä äänestettiin

Keskustan Jukka Sorvari (seisomassa) sanoi, että keskustavisio tarvitaan, jottei Hämeenlinna olisi ajopuu. Mainittuaan monen muun lailla toriparkin hän kannatti muutosesitystä, jonka mukaan vision pohjalta tulevat toimenpiteet päätetään valtuustossa erikseen. Kuva: Esko Tuovinen

Kaupunkikeskustan kehittämisen suunta päätettiin maanantai-iltana kaupunginvaltuustossa, kun Keskustavisio 2035 hyväksyttiin.

Valtuusto kuitenkin päätyi rauhoittelemaan itseään ja äänestäjiä hyväksymällä Anne Laatikaisen (sd.) tekemän muutosesityksen.

Alunperin valtuustolle esitettiin, että se vain hyväksyisi vision. Laatikainen esitti päätökseen lisäystä, jonka mukaan valtuusto hyväksyy vision korostaen, että sen perusteella aloitettavista merkittävistä toimenpiteistä päätetään valtuustossa erikseen.

Alun perinkin oli keskustavision valmistelussa hahmoteltu, että se on keskustan kehittämisen strateginen linjaus. Eli se otetaan huomioon, kun päivitetään kantakaupungin yleiskaavaa ja kun suunnitellaan kaavoitusta ja investointeja.

Juhani Lehto (vas.) piti Laatikaisen esitystä tarpeettomana. Hän kuitenkin ymmärsi sitä sen valossa, että niin moni valtuutettu oli sanonut olevansa vision puolella, vaikkei voinutkaan hyväksyä ihan kaikkea sen sisältämiä kehityskohteita ja -tapoja.

Laatikainen vastasi Lehdolle, että tulevien toimenpiteiden päättäminen oli hyvä kirjata, ”jos se rauhoittaa mieltä”.

Hänen ehdotuksensa voitti alkuperäisen, kaupunginhallituksen syyskuussa hyväksymän päätösesityksen äänin 45–0. Perussuomalaiset, kuusi valtuutettua, äänestivät tyhjää.

Vasemmistoliiton muutosesitys hävisi äänestyksen

Ensimmäisen muutosesityksen teki vasemmistoliiton Irma Taavela.

Hänenkin mielestään visiossa oli paljon hyviä asioita, mutta tärkeintä ovat kuitenkin arjen palvelut ja se, onko töitä vai ei.

Myös Taavelan muutosesitys tähdensi visiosta juontavista toimista päättämistä erikseen. Hän korosti myös julkisia palveluja ja vaihtoehtoisten pysäköintiratkaisujen etsimistä sekä sitä, ettei toriparkkia tehtäisi kaupungin investointina.

Ensimmäisessä äänestyksessä Taavelan esitys hävisi Anne Laatikaisen esitykselle äänin 12–39.

Toriparkki pulpahteli taajaan esiin

Toriparkki tuli esiin muissakin puheenvuoroissa sen verran usein, että ilmeisesti tässä tilanteessa jonkinlainen rauhoittelu lopullisessa päätöksessä todella tarvittiin.

Keskustavisio keskittyy liian paljon toriparkkiin, arvioi moni valtuutettu – vaikka keskustavisio olisi muuten ollut pääosin hyvä.

Yksikään valtuutettu ei noussut ihan suoraan puolustamaan toriparkkia.

Vision tekstissä ”keskustan viihtyisyyttä ja elinvoimaisuutta lisäävä” toriparkki esiintyy kahdessa kohdassa.

– Torin alle sijoitettuna pysäköintilaitoksella on suurin kauppaa, palveluita, tapahtumia, asumista ja täydennysrakentamista tukeva merkitys. P-tori mahdollistaa kadunvarsipysäköinnin vähentämistä ja siten katutilojen muuttamisen enemmän oleskelua, kävelyä ja pyöräilyä palvelevaksi.

Varsinainen toriparkkipäätös ehtii valtuustoon vasta joulukuussa.

Perussuomalaisten Vesa Mäkinen (seisomassa vasemmalla) ja Lulu Ranne keskustelivat ennen kaupunginvaltuuston alkamista. Ranne piti keskustavisiota ”pääosin vastuuttomana markkinaoperaationa”. Kuva: Esko Tuovinen

Lulu Ranne: ”Visio on irrallaan todellisuudesta”

Jo kaupunginhallituksessa Lulu Ranne (ps.) oli ehdottanut, että visio olisi vain merkitty tiedoksi ja saatettu kaupunginvaltuustollekin tiedoksi.

Hän myös ehdotti, ettei visiota tulisi sellaisenaan hyödyntää päätöksenteon pohjana eikä sitä tulisi huomioida kaavoitus-, investointi- ja suunnitteluohjelmia laadittaessa. Ehdotus ei saanut kannatusta.

– Visio on täynnä haaveita viriilistä kaupungista, jossa autot ovat keskiössä ja kaikki on hyvin. Se on pääosin vastuuton markkinointioperaatio, irrallaan todellisuudesta ja kaupungin taloustilanteesta, Ranne kritisoi nyt valtuustossa.

Perussuomalaiset jättivät pöytäkirjaan eriävän mielipiteen.

Mikä ihmeen visio?

Monta kertaa keskustelu kiertyi siihen, että mistä nyt oltiinkaan päättämässä. Mikä on visio?

Kielitoimiston sanakirja antaa visiolle nämä ensisijaiset merkitykset: (tulevaisuuden)kuva, näkymä, hahmotelma, kuvitelma, näkemys.

– Emme me tässä pykälässä puhu palveluista, vaan visiosta – siitä, millainen olisi kiinnostava ja innostava kaupunki, sanoi Helena Lehkonen (kok.)

Andrei Sergejeff (vihr.) sanoi, että jos Hämeenlinnaan ei saada luotua houkuttelevaa, nykytrendien mukaista kaupunkikeskusta-asumista, muuttajat menevät toisiin kaupunkeihin.

Demareiden Satu Aaltonen muistutti, että kaupunki ei ole koskaan valmis, mutta sen kehitystä on voitava ohjata: visio on tulevaisuuden suunnan iso kuva.

Nuorisovaltuusto kannatti, vaikka pettyi joukkoliikenteen osuuteen

Kristillisten Teija Arvidsson piti muun muassa hyvänä visiossa esiin nousevia puistoja sekä Verkatehtaan, Reskan ja Linnanpuiston kehittämistä. Mutta vision ”vahvaa linkittymistä toriparkkiin” hän ei hyväksynyt.

Myös Prabhakaran Ranjith Kumar katsoi, pettyneenä, että toriparkki sisältyy visioon olennaisena. Hän uskoi, että autoilu vähenee tulevina vuosina merkittävästi. Kaija-Leena Savijoki (kok.) sanoi, ettei toriparkki istu hänen tulevaisuuskuvaansa Hämeenlinnasta.

Nuorisovaltuuston edustaja Mari Pinomäki kertoi nuorten kannattavan keskustavisiota kaupungin kehittämisen punaisena lankana, vaikkei se heidän mielestään riittävästi huomioikaan joukkoliikennettä.

Valtuusto hyväksyi maanantaina myös tavoitteen, että Hämeenlinna olisi hiilineutraali vuonna 2035.HÄSA

Lue myös: Nuoret muuttajat ovat Hämeenlinnalle elintärkeitä – OP:n toimitusjohtaja Helin haluaa kaupunkiin lisää tapahtumia ja hyvää arkea