fbpx
Kanta-Häme

Tosielämän selviytyjä

Taistelutahtoinen ja elämänhaluinen.

Ilman näitä ominaisuuksia ja suomalaisten lääkärien ammattitaitoa Sari Savolainen tuskin olisi kertomassa selviytymistarinaansa hämeenlinnalaisessa kerrostaloasunnossaan aviomiehensä Olli Valmun kanssa.

Elettiin vuoden 2011 tammikuuta.

Pariskunta asui vielä Hattulassa itse rakentamassaan omakotitalossa. Savolainen, tuolloin 47-vuotias, oli kotona sairauslomalla olkapäävaivan takia, mutta olo oli myös flunssainen.

– Tammikuun 10. päivä löysin Sarin puolitajuttomana sohvalta yskimästä verta. Soitin ambulanssin, ja hänet vietiin Kanta-Hämeen keskussairaalaan ensiapuun ja siitä suoraan teho-osastolle, koska hapetusarvot laskivat ja laskivat. Sari laitettiin hengityskoneeseen, nukutettiin ja siirrettiin Taysiin Tampereelle teholle, Olli Valmu kertoo.

Sikainfluenssan estolääkitys Tamiflu oli jo aloitettu, vaikka vielä silloin ei taudista ollut varmuutta. Diagnoosi varmistui A(H1N1)-virukseksi kolmessa päivässä, ja Savolaisen keuhkot lakkasivat toimimasta.

Hän oli nelisen viikkoa hengityskoneessa ja lopulta yli kolme viikkoa Ecmo-laitteessa kehonulkoisessa happeuttamishoidossa. Hänet pidettiin nukutettuna ja eristyksessä. Hän joutui myös dialyysikoneeseen.

Savolaiselle tuli lisäksi keuhkoveritulppa ja sydän pysähtyi. Hänet saatiin elvytettyä henkiin.

– Ecmo-hoitoa jatkettiin ja keuhkoja yritettiin venyttää, jolloin toinen keuhkopussi repesi. Sari turposi kuin pallo, ja häneen jouduttiin tökkimään reikiä joka puolelle kehoa, jotta ilma pääsi pois, Olli Valmu kertoo.

Tays rupesi harkitsemaan Savolaisen siirtoa Meilahteen ja keuhkonsiirtoleikkausta, ja 32 päivän jälkeen Meilahdesta ilmoitettiin, että sopivat keuhkot oli löydetty.

Siirto kaikkine elintoimintoja ylläpitävine laitteineen ja asiantuntijoineen oli operaatio sinänsä. Siirto tapahtui helmikuun puolivälin tienoilla illalla, ja jo seuraavana aamuna leikkaus oli tehty. Suomessa ei tätä ennen ollut tehty keuhkonsiirtoa nimenomaan sikainfluenssan vuoksi.

Komplikaatioina kuitenkin Savolaisen sisäelimet, maksa ja haima, tulehtuivat.

– Minulle tuli diabetes sekä munuaisten ja kilpirauhasen vajaatoiminta. Lisäksi sappirakko jouduttiin poistamaan ja sappitiet tulehtuivat, Sari Savolainen luettelee.

Sairauskertomuksen vaiheet ovat Sari Savolaiselle osin kuulopuhetta, sillä häntä pidettiin viikkoja nukutettuna. Kun lääkärit vihdoin päättivät nukutuksen lopettamisesta, Savolaisella oli edessään herääminen karuun todellisuuteen.

– Olin kauhean vihainen. Olin kauhuissani, mitä minulle on tapahtunut ja mitä tämä kaikki on maksanut. En pystynyt puhumaan, koska minulle oli tehty trakeostomia (reikä henkitorveen) ja olin hengityskoneessa.

Sairastamisen aikana Savolaisen käsistä oli hävinnyt voima, eikä hän pystynyt edes kirjoittamaan ajatuksiaan.

– Välillä hermostuin, koska en pystynyt kertomaan tunteistani, ja olin huolissani Ollista.

Savolainen kertoo olleensa lääkkeistä aivan huumeissa ja nähneensä hallusinaatioita: välillä hauskoja, välillä hirveitä.

– Kun minua ruvettiin vieroittamaan lääkkeistä, se oli aivan kauheaa! Olin aivan hiessä. Tätä kesti varmaan pari viikkoa ja lievää vieroitusta vielä pidempään.

Meilahdessa Savolainen oli toipilaana yhtämittaisesti kesäkuun 2011 loppuun asti. Sairaalajaksoja kertyi vuonna 2011 yli 250 päivää. Nukutettuna hän oli tästä ajasta yli kuusi viikkoa.

Kuntoutuksessa ja kotona hän joutui opettelemaan uudestaan kävelemään – ja kirjoittamaan.

– Olli oli käytännössä omaishoitaja. Itselläni oli kuntoutuksessakin valtava tahdonlujuus, vaikka tuntui, että luhistun, Savolainen kertoo.

Olli Valmu kävi katsomassa vaimoaan joka päivä niin Tampereella kuin Helsingissäkin. Pelkästään Meilahden reissuista kertyi 7 500 ajokilometriä.

– Olemme olleet taloudellisesti hirveän tiukoilla. Olemme joutuneet lainaamaan rahaa ja lopulta myymään omakotitalomme, koska rahat eivät riitä lääkkeisiin ja hoitokuluihin, Sari Savolainen myöntää.

– Joudun ottamaan pakollisia lääkkeitä 750 pilleriä kuukaudessa plus muita tarvittavia lääkkeitä sekä vitamiineja.

Mikäli Savolainen joutuisi ilman Kela-korvausta maksamaan itse kaikki lääkkeensä, niihin uppoaisi noin 10 000 euroa kuukaudessa. Sitä, mitä niihin ja hoitoihin kuukaudessa menee, perhe ei ole edes laskenut.

– Kaikki menee mitä tulee, Olli Valmu kuvailee.

Savolaisella on fyysisesti edelleenkin huonoja päiviä, jolloin edessä on yleensä sairaalareissu.

– Happi ei riitä, ja veto on pois. On kipuja ja kramppeja.

Tiettävästi Sari Savolainen on edelleenkin ainoa eurooppalainen, jolle on sikainfluenssan vuoksi tehty keuhkonsiirto.

Savolaisella eikä hänen miehellään ollut sikainfluenssarokotetta. Nyt on.

– Siihen asti olin rokotevastainen, mutta kelkkani kääntyi täysin. Nyt otan kaikki mahdolliset rokotteet, ja ne on pakkokin ottaa, koska Sarin immuniteettijärjestelmä pysyy koko loppuelämän heikkona, Valmu sanoo. HÄSA

 

Menot