Kanta-Häme

Toteemit muotoutuvat robottikeijuiksi ja tikkaritribuuteiksi

Nuutajärvellä asuvat naapurukset Elina Vänttinen ja Margit Toivonen suoristelevat Robottikeiju Lucian hameen helmoja äidin rakkaudesta kumpuavalla hellyydellä. Parimetristä toteemipaalua on nimittäin työstetty kiintymyksellä jo monen tunnin ajan.

– Nuutajärvellä on joka joulu Lucia-kulkue, jonka kautta teoksemme linkittyy kylään, naiset kertovat teoksensa inspiraation lähteestä.

Robottikeijun somisteet ovat myös oman kylän antia, sillä Nuutajärven koululla aikanaan töissä ollut Toivonen pelasti koulun lakkauttamisen myötä roskalavalle menneestä tavaranpaljoudesta tarvikkeita juurikin tätä toteemikisaa varten.

– Me voitimme kisan ensimmäisenä vuonna, mutta saa nyt nähdä, miten tällä kertaa käy, Vänttinen naurahtaa.

Samaan aikaan toisella rakennuspisteellä moottorisaha laulaa, kun Paula Pääkkönen muotoilee karhutoteemia lopulliseen muotoonsa. Kiirettä pitää, sillä koneiden käyttökielto alkaa aivan hetken kuluttua.

– Meillä oli aamulla vähän aikatauluongelmia ja rälläkkäkin paloi loppuun, syksyllä lasiartesaanin opinnot Nuutajärvellä aloittava Pääkkönen kertoo ryhmän jo kohtaamista vaikeuksista.

Riihimäellä ja Kuopiossa asuvien Jasin ja Joonas Khabbalin, Pääkkösen sekä Helsingistä tulleen Irina Pepin Paalupiirin sankarit -niminen joukkue on tänä vuonna kisassa mukana ensimmäistä kertaa.

– Paula yllytti meidän lähtemään mukaan. Kyllä tästä karhu pitäisi tulla, mutta katsotaan nyt, Jasin Khabbal toteaa katsellessaan Pääkkösen nopeaa työskentelyä moottorisahan parissa.

Tribuutti Oivalle

Lopullisella paikallaan seisoo jo muotoilija Oiva Toikan teoksia mukaileva Lollipop. Tribute to Oiva -niminen toteemi on tekijöidensä mukaan kunnianosoitus Toikan varhaisemmalle tuotannolle. Värikäs paalu sai myöhemmin päivän aikana koristuksekseen erilaisia tikkarimaisia lisukkeita.

– Oiva teki 70-luvulla paljon tämäntyylisiä töitä. Innoittajanamme ovat siis olleet Toikan muinaiset lasiteokset, Tampereella asuva Marjatta Tammisto kertoo.

– Muinaiset ja muinaiset, hänen tyttärensä Maikku Tammisto ja Ninna Kuosmanen lisäävät nauraen.

Perhe tuli viettämään isolla porukalla aurinkoista kesäpäivää lapsuutensa maisemiin, sillä Tammistot ovat aikanaan asuneet Nuutajärven kylän vanhassa kellopytingissä. He muuttivat rakennuksesta pois jo yli 30 vuotta sitten, mutta muistot ovat edelleen kirkkaita kuin eilispäivä.

– Tämä oli ihana paikka asua silloin aikanaan. Lapset saivat mennä kuin Melukylän lapset konsanaan, ja mieheni oli töissä tässä tehtaalla. On harmi, että kellopytinki on päässyt aika lailla rapistumaan, Marjatta Tammisto toteaa.

Tribuuttiteosta tehnyt Tammistojen perhe oli yksi 14:stä kisaan ilmoittautuneesta joukkueesta. Kolmatta vuotta peräkkäin järjestetyssä tapahtumassa oli kisailun lisäksi lapsille savitöiden maalausta, kasvomaalausta sekä erilaisia musiikkiesityksiä.

Kolme parasta

Nuutajärven Glass Village Peoplen järjestämää kisaa tuomaroivat tänä vuonna arkkitehti Mikko Uotila ja kuvataiteen opettaja Seppo Isoaho Urjalasta, sekä ”Sappeen kylähullu” Päivi Heinonen.

– Aiomme palkita kolme parasta teosta yhtä hyvinä, emmekä laittaa niitä mihinkään paremmuusjärjestykseen. Kisassa on nimittäin mukana sekä taiteen ammattilaisia että perhe- ja kaveriporukoita, Uotila kertoo tuomariston haastavasta urakasta.

Hehkuva Nuutajärven lasikylä -hankkeen kehitysvastaava Laura Jänisniemi muistuttaa, että kisassa on tärkeintä päästää oma mielikuvituksensa liikkeelle ja seurata sitä epäröimättä.

– Mitään yhtenäistä teemaa ei ole, vaan pelkästään osallistujien villi ja vapaa mielikuvitus, hän sanoo. (HäSa)

Päivän lehti

27.9.2020

Fingerpori

comic