Kanta-Häme

Toteutumaton Riihimäki: Miljoona asukasta ja liikenne tunnelissa

Aika moni suunnitelma on jäänyt Riihimäellä haaveeksi. Niistä nautitaan nyt museossa.
 
 
Miltä tuntuisi ajaa tunnelia pitkin Salpausselän mäen ali Urheilutalolta Keskuskadulle? Tai viettää mukavaa aikaa perheen kanssa Aalborgin huvipuistossa? Molemmat kuuluvat suunnitelmiin, joita Riihimäellä on tosissaan suunniteltu, mutta jätetty kuitenkin lopulta toteuttamatta.
 
Mielenkiintoisten suunnitelmien, asemakaavojen ja rakennusten toteutumattomaan historiaan pääsee nyt tutustumaan Riihimäen kaupunginmuseossa. 
 
Näyttely paljastaa, että Riihimäen nimi voisi yhtä hyvin olla Kara. Kun Pietarin-rataa lähdettiin suunnittelemaan 1800-luvun puolivälin paikkeilla, pohdittiin vakavasti nimeä asemapaikkakunnalle. Tuolloin Riihimäki oli vähäväkinen kylä Hausjärven laajassa pitäjässä.
 
Rautatie voisi …olla kanava!
– Kokosimme näyttelyn siitä, millainen Riihimäki voisi olla. Liikkeelle voi lähteä vaikka rautatiestä. Alun perin nimittäin suunniteltiin jopa kanavayhteyttä Helsingistä sisämaahan ennen kuin päädyttiin rautatien rakentamiseen, kertoo johtava intendentti Helena Lindsten.
 
Näyttelyä syventää vielä lokakuussa Ars Hämeen yhteydessä arkkitehti Otto Iivari Meurman, joka kiertää esittelemässä erilaisia kaavailuja ja haaveiluja kaupunkilaisten kanssa paikan päällä. Meurmania näyttelee Pietari Vanhala.
 
Otto Iivari Meurman piirsi Riihimäelle jo 1922 ruutukaavaan perustuvan asemakaavan, jossa tuolloin rakentamaton Peltosaarikin oli otettu tiheäksi pientaloalueeksi. Meurman kaavaili Riihimäen asukasluvun kasvavan 40 000:een kaavan toteutuessa.
 
Västäräkki pala …suurta suunnitelmaa
Meurmanin näkemys kaupungista on osittain toteutunut. Västäräkin kivitalo Valtakadulla samoin kuin Kansallispankin eli nykyisen musiikkiopiston rakennus nousivat jo 1920-luvun lopulla.
 
Hämeenkadulle Kirkon ja Puputin kulman välille piirretty yhtenäinen kivinen kerrostalo samoin kuin massiiviset kivitalokorttelit jäivät rakentamatta samoin kuin Rautatiepuiston monumentaalinen hallintokeskus. Meurmanin Peltosaarikin jäi toteuttamatta.
 
Peltosaaren toteutunutta historiaa valottavat suunnittelukilpailun kolme kärkiehdotusta 1960-luvulta. 
 
Atomiautoja …ja tunneli
Kun Riihimäen kauppala 1950-luvun loppupuolella odotteli muutosta kaupungiksi, koululaiset kirjoittivat vuonna 1958 kuvitelmiaan kotipaikkakunnastaan vuonna 2000.
 
– Riihimäkeläisten kuviteltiin kulkevan atomiautoilla, raketeilla ja helikoptereilla. Joku uskalsi ennustaa kaupungissa asuvan 25 000 asukasta ja toinen miljoonan. Yksi ennusti kaupunkilaisten kyyhöttävän pommisuojissa paossa kaupunkia moukaroivaa Ruotsin armeijaa, kertoo näyttelymateriaalia koonnut Pikkis Väisänen.
 
Koululaiset eivät olleet ainoita, joilla oli lennokkaita näkemyksiä kehityksestä. Vs. amanuenssi Markus Neulaniemi kertoo, että kaupungissa suunniteltiin jo 1950-luvulla vakavissaan tunnelia nykyisen Urheilutalon kohdalta uimahallinmäen ali Keskuskadulle. 
 
Myöhemmin linja piirrettiin Kaartokadun kautta H.J. Elomaan kadulle Peltosaareen.
 
– Tunnelista puhuttiin pitkään ja se poistettiin yleiskaavasta vasta 1980-luvulla, Neulaniemi sanoo.
 
Tuoreempia suuria hankkeita ovat olleet Sammalistonsuolle mietitty lentokenttä ja nykyisen Ragnar Granitin aukion alle kaavailtu paikoitushalli. Myös tekojärveä on puuhattu Patastenmäen kupeeseen savenottolampien tuntumaan.
 
Jos Erik Bryggmanin haave olisi toteutunut, Vesilinnan vesitorni olisi nyt kaupunginmuseo, johon kivuttaisiin kymmeniä portaita. Kaupunginmuseon väki huokaa helpotuksesta, että ovat saaneet vanhan koulurakennuksen vehreästä Rautatienpuistosta käyttöönsä.  (HäSa)
 
Näyttely Toteutumaton Riihimäki avataan yleisölle sunnuntaina 8.9. ja se on esillä 27. huhtikuuta 2014 saakka Öllerinkatu 3:ssa Riihimäellä.