Kanta-Häme Riihimäki

Biojätteitä tehokkaasti syövät mustasotilaskärpäsen toukat ovat teollisuudelle mahdollisuus – puhdasta proteiinia ja rasvaa

Voisiko tulevaisuudenkuva olla tämä: toukat syövät biojätteet ja ihmiskunta ruokitaan toukilla?
Mustakärpäsen toukkien kuivapainosta 30-50 prosenttia on hyönteisrasvaa ja 25-45 prosenttia hyönteisproteiinia. Toukat sisältävät lähes kaikki tärkeät aminohapot ja lisäksi kalsiumia. Yläoikealla jauhopukin toukkia eli jauhomatoja. Kuva: Sara Aaltio
Mustakärpäsen toukkien kuivapainosta 30-50 prosenttia on hyönteisrasvaa ja 25-45 prosenttia hyönteisproteiinia. Toukat sisältävät lähes kaikki tärkeät aminohapot ja lisäksi kalsiumia. Yläoikealla jauhopukin toukkia eli jauhomatoja. Kuva: Sara Aaltio

Mustasotilaskärpäsen ja jauhopukin toukat ahmivat jätettä riihimäkeläisen Rasmixin toimistohyllyllä muovipurkeissa. Jäte muuttuu kallisarvoisiksi raaka-aineiksi: valkuaisaineeksi, rasvoiksi ja kompostiksi.

Kun mustasotilaskärpäsen toukat pääsevät töihin, kilo hyvälaatuista ruokajätettä muuttuu kahdessa viikossa 300 grammaksi toukkia ja 300 grammaksi kompostia. Toukista 40 prosenttia on proteiinia ja 40 prosenttia rasvaa.

Hiilidioksidia syntyy vain 30 prosenttia verrattuna kompostoinnissa syntyvään määrään.

Rasmixin toimitusjohtaja Jukka Kinnunen ei vielä pääse palkkaamaan toukka-armeijaa yrityksen työntekijöiksi, mutta hän odottaa läpimurtoa viiden tai kymmenen vuoden sisällä. Se vaatii tekniikan kehitystä ja lainsäädännön muutosta.

 

Mustasotilaskärpästen toukkien ja jauhomatojen valjastamista kiertotalouden käyttöön tutkitaan sekä VTT:llä että Luonnonvarakeskuksessa Jokioisilla. Suomessa tavoitellaan taloudellisesti kannattavaa yritystoimintaa.

Ruotsissa ja Italiassa tutkimus on edennyt jo koekäyttöasteelle. Aasiassa ja Afrikassa toimii jo isoja laitoksia, joissa saadaan lannasta ja biojätteistä ravintoarvoltaan kallisarvoisia valkuaispitoisia toukkia.

Yhtälö on houkutteleva. Lanta, puhdistamoliete, hävikkiruoka, sellu ja jopa muovit kelpaavat toukkien ruuaksi. Mustasotilaskärpänen ei pysty syömään muovia, mutta jauhomadolle sekin kelpaa.

– Kierrätys ei yksin pelasta maailmaa, vaan luonnonvarojen niukentuessa on pakko saada syntyvä jäte uusioraaka-aineeksi. Hyönteisprosessi on paras tapa nostaa hyödyntämättä jäävien biojätejakeiden arvoa, painottaa kiertotalouteen erikoistunut tutkija Matti Tähtinen VTT:ltä.

 

Tropiikista kotoisin oleva mustasotilaskärpänen kiinnostaa Suomessa kotoperäisenä esiintyvää jauhopukkia enemmän, sillä se ei pysty karatessaan lisääntymään Suomen luonnossa.

Jokioisilla hyönteisten käyttöä sivuvirtojen hyödyntämisessä tutkiva erikoistutkija Miika Tapio kertoo, että mustakärpäsen toukista haetaan erityisesti muuten vaikeasti hyödynnettävien biomassojen käsittelyyn ratkaisua.

– Olki ja sellujäte sisältävät vaikeasti sulavaa kuitua, mutta etsimme erilaisten jätteiden yhdistelmää, jolla niistäkin saadaan maittavampaa ravintoa toukille ja siten hyötysuhdetta nostettua, Tapio sanoo.

Aasian ja Afrikan teollisuudessa syntyvä toukkamassasta valmistetaan kanan- ja kalanrehua, mutta toistaiseksi Euroopassa lainsäädäntö sallii hyönteisjauhon vain kalan, turkiseläinten ja lemmikkien rehuissa.

 

EU on mahdollistanut niin sirkkojen, mehiläisten kuhnuritoukkien kuin mustasotilaskärpäsen toukkien käytön ihmisravinnoksi, mutta toistaiseksi mutta vain, kun niitä ruokitaan rehukelpoisiksi todistetuilla aineilla.

Siksi monessa tapauksessa mustasotilaskärpästen toukkien sisältämä proteiini ja rasvat joudutaan hyödyntämään lannoitteina, kosmetiikan, biodieselin, muovien ja voiteluaineiden raaka-aineina.

– Teoriassa toukat voisivat sopia ihmisravinnoksi, kun ne kasvatetaan esimerkiksi perunankuorilla tai vastaavilla puhtailla elintarviketeollisuuden puhtailla jakeilla, arvioi erikoistutkija Matti Tähtinen.

Vaikka toukat syövät jätettä ruuakseen, ne hajottavat tiettyjä viruksia ja bakteereita sekä lääkejäämiä ja ovat puhdasta raaka-ainetta. HäSa