Kanta-Häme

Töyhtötiaisten kato yllätti lintuharrastajat

– Hälyttävän monen lintulajin kanta on äskettäin arvioitu kaksi tai kolmekin luokkaa entistä uhanalaisemmaksi. Erityisesti on yllättänyt esimerkiksi töyhtö- ja hömötiaisen väheneminen, sanoo lintuharrastaja Ari Lehtinen.

Hänen mukaansa myös muun muassa räystäspääskyn, nokikanan ja piekanan kannat ovat romahtaneet. Lehtinen esitelmöi suomalaisten lintujen uudesta uhanalaisarviosta Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiirin kevätkokouksessa Hämeenlinnassa.

Lehtisen mukaan erityisesti monet kosteikkolajit, kuten sotkat, tukkakoskelo ja nokikana ovat harvinaistuneet. Osa syistä on luontaista rehevien vesien umpeenkasvua, mutta myös turvetuotannon ja metsäteollisuuden aiheuttama vesien samentuminen haittaa niin vesilintuja kuin vapaa-ajanasukkaita.

Etelä-Hämeessä 2000-luvulla useat eri hankkeissa rakennetut lintukosteikot helpottavat vesilintujen ahdinkoa paikallisesti. Forssan Koijärvelle ja Hämeenlinnan Hattelmalanjärvelle lintuvesikunnostusrahoja ei Lehtisen mukaan kuitenkaan ole riittänyt.

Muutama laji on kuitenkin myös menestynyt. Lehtisen mukaan Etelä-Hämeelle leimallinen suurharvinaisuus valkoselkätikka on kasvattanut kantaansa, ja rannikolla lisääntynyt merikotka on saapunut myös Etelä-Hämeen pesimälinnustoon.

Monet uhanalaisista lajeista kuuluvat edelleen laillisesti metsästettävien joukkoon. Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri toivoo, että metsästäjät välttäisivät ampumasta erittäin uhanalaisten lintulajien joukkoon kuuluvia jouhisorsaa, heinätavia, puna- ja tukkasotkaa, tukkakoskeloa sekä nokikanaa.