Kanta-Häme Hämeenlinna

“Trump on antanut uutta tarkoitusta tutkivalle journalismille” – Luke Harding korostaa medialukutaidon tärkeyttä

Palkittu tutkiva journalisti Luke Harding kirjoittaa siitä, mitä politiikan kulisseissa tapahtuu.
Retoriikan kesäkoulussa sukellettiin tutkivan journalismin maailmaan, kun pääpuhujana toimi muun muassa Yhdysvaltojen vaalivaikuttamista tutkinut Luke Harding. Kuva: Pekka Rautiainen
Retoriikan kesäkoulussa sukellettiin tutkivan journalismin maailmaan, kun pääpuhujana toimi muun muassa Yhdysvaltojen vaalivaikuttamista tutkinut Luke Harding. Kuva: Pekka Rautiainen

Maailman tunnetuimpiin tutkiviin journalisteihin kuuluvaa Luke Hardingia naurattaa häneltä usein kysytty kysymys, kuinka hän on vielä hengissä.

Hardingin kokemukset ulkomaankirjeenvaihtajana Venäjällä muistuttavat vakoojajännitysromaanin juonenkäänteitä. Yksityisyyden olemattomuudesta kertoo toimittajan asunnon makuuhuoneeseenkin asennetut vakoiluvälineet.

– For you, Russia is closed, hän siteeraa venäläisellä aksentilla nyt jo huumorilla tullivirkailijan sanoja, kun hänet lopulta karkotettiin Venäjältä vuonna 2011.

Venäjällä hallintoa kritisoivat toimittajat nähdään Hardingin mukaan länsimaisina vakoojina, mikä toisaalta suojelee heitä joutumasta tapetuiksi.

– Jos olisin oikeasti brittiläinen vakooja, enköhän olisi pukeutunut paremmin, Harding hymyilee.

 

Kohtaamansa painostuksen Harding kokee ainoastaan tehneen hänestä entistä sitkeämmän. Tutkivan journalismin mestari on sittemmin kirjoittanut kirjoja muun muassa Edward Snowdenista ja WikiLeaksista.

Kirjassaan Salajuoni (2017) Harding kokosi yksiin kansiin keräämänsä tiedot Donald Trumpin mahdollisista kytköksistä Venäjään ja Venäjän yrityksistä vaikuttaa Trumpin vaalivoittoon.

– En usko, että Trump on lukenut kirjaani. Hän on kova twiittaaja ja puhuja, ei niinkään lukija, Harding naurahtaa.

Harding uskoo Trumpiin liittyvää selvitystyötä riittävän vielä runsaasti tänä keväänä julkaistun erikoissyyttäjä Robert Muellerin Venäjä-tutkintaa koskevan raportin jälkeenkin. Mueller ei löytänyt selvää näyttöä siitä, että Trump olisi vehkeillyt Venäjän kanssa voittaakseen vaalit.

– Uskon, ettei Mueller saanut selville koko totuutta. On yhä paljon kysymyksiä, joihin ei ole löydetty vastauksia.

Luke Harding tietää kuinka paljon vihamielistä sisältöä internetissä levitetään. Joskus hän toivoo voivansa palata aikaan ennen Twitteriä ja internetin vihapuhetta. Kuvaaja: Pekka Rautiainen

Viestijänä Trump on tarinankertoja ja tunnettu valehtelija, mikä tekee hänestä hankalan raportoitavan.

Toimittajien onkin täytynyt opetella kuinka suhtautua poliitikkoon, joka valehtelee, mutta tekee sen hyvin vakuuttavasti.

– Valeuutisten aikakaudella on äärimmäisen tärkeää, että toimittajina teemme täsmällistä työtä. Pohjaamme viestimme faktoihin emmekä tunteisiin, Harding painottaa.

Etenkin nuoret tulisi Hardingin mielestä saada kyseenalaistamaan, mikä on luotettavaa tietoa. Hän kehuukin suomalaista kriittisen medialukutaidon opetusta.

– 10–12 -vuotiaille pitäisi opettaa, millainen on hyvä ja luotettava uutinen. Ja kuinka kyseenalaistaa esimerkiksi sosiaalisessa mediassa jaettavaa tietoa.

 

Harding tietää omasta kokemuksestaan kuinka paljon röyhkeyttä, vihaa ja tyhmyyttä internetissä levitetään. Sen ei kuitenkaan saisi antaa vaikuttaa omaan päätöksentekoon eikä journalistiseen kirjoittamiseen.

– Meidän täytyy olla sivistyneempiä viestiessämme. Ja pitää aina silmällä totuutta, Harding kuvailee toimittajan roolia nykyajan mediamaisemassa.

Harding pitää Trumpin lehdistöä vastaan julistamaa sotaa hyvin vakavana ja myöntää sillä olleen vaikutusta toimittajien kykyyn raportoida presidentistä. Trumpin kannattajat kun uskovat tämän sanoessa että tämä tai tuo on valeuutinen.

Harding näkee Trumpin pyrkimyksissä hiljentää kriittisiä ääniä paljon yhteistä Venäjän kanssa.

 

Trumpin vaalivoitossa Harding näkee kuitenkin myös positiivisia puolia.

– Trump voi olla huono asia maailmalle, mutta hänen presidenttiytensä antanut uutta tarkoitusta tutkivalle journalismille, hän huomauttaa.

Trumpin toiminta on pakottanut tutkivia journalisteja lisäksi entistä tiiviimpään yhteistyöhön. Toimittajat, jotka ennen saattoivat olla kilpailijoita, työskentelevät nyt yhdessä.

Laajan kansainvälisen verkoston omaava Harding korostaa yhteistyön merkitystä tutkivassa journalismissa. Hän kuitenkin nostaa myös esille, että kuka tahansa voi tehdä tutkivaa journalismia, vaikka ei laajoja tietoverkkoja omaisikaan.

– Voit olla nuori, vanha, kuka tahansa. Tärkeintä on että olet intohimoisesti kiinnostunut jostain aiheesta. HÄSA.

Luke Harding

Palkittu Guardianin ulkomaankirjeenvaihtaja ja maailman tunnetuimpia tutkivia journalisteja.

Toimi Guardianin Moskovan toimiston johtajana vuosina 2007–2011, mutta Venäjä karkotti hänet helmikuussa 2011.

Tunnettu useista suomeksikin käännetyistä kirjoistaan, kuten Mafiavaltio (2012) ja Snowden -Maailman halutuin mies (2015)

Uusin kirja Salajuoni (2017, engl. Collusion), käsittelee Yhdysvaltojen vaalivaikuttamista.

Retoriikan kesäkoulun 2019 Vaikuta tai kuole -nimisen seminaarin pääpuhuja.

Luennoi perjantaina Verkatehtaalla Donald Trumpin suhteista Venäjälle ja kuinka ne auttoivat häntä voittamaan USA:n presidentinvaalit.