Kanta-Häme

Trumpin terästullit iskevät myös Suomeen

Suomi on joutumassa muiden EU-jäsenmaiden tavoin Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin ilmoittamien kiisteltyjen teräs- ja alumiinitullien piiriin.

Yhdysvallat ilmoitti Suomen aikaa torstai-iltapäivällä laajentavansa korotetut metallitullit koskemaan myös Euroopan unionin jäsenmaita sekä Meksikoa ja Kanadaa. Nämä maat aiemmin välttyivät korotetuilta tulleilta.

Yhdysvaltain päätös tarkoittaa sitä, että EU:sta Yhdysvaltoihin vietävälle teräkselle tulee 25 prosentin ja alumiinille 10 prosentin tullimaksut. Korotetut maksut astuvat voimaan kesäkuun alussa eli tänään perjantaina.

Välittömästi päätöksen jälkeen Euroopan komissio ilmoitti vastaavansa samansuuruisilla vastatoimilla Yhdysvalloista tuotavia tuotteita kohtaan.

 

EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ilmoitti myös, että EU kantelee tulleista Maailman kauppajärjestöön WTO:hon.

– Olen huolissani tästä päätöksestä. EU uskoo, että Yhdysvaltojen yksipuoliset tariffit ovat epäoikeudenmukaisia ja vastoin WTO:n sääntöjä, Juncker kommentoi komission lausunnossa.

Saksan liittokansleri Angela Merkel sanoi, että EU antaa ”fiksun, päättäväisen, yhdessä sovitun” vastauksen amerikkalaistulleille.

 

EU ilmoitti aiemmin keväällä, että lisätullit asetetaan muun muassa Harley Davidson -moottoripyörien ja bourbonviskien kaltaisille tuotteille, joita valmistetaan republikaanien hallitsemissa osavaltioissa. Niiden toivotaan asettavan painetta presidentti Trumpille.

Yhdysvaltojen terästullipäätöksellä on kahtalaiset vaikutukset Suomeen. Yhdysvallat ei ole teräs- tai alumiinituotteille suomalaisyritysten päämarkkina-alue, vaan se on Eurooppa.

Ulkoministeriön koostaman arvion mukaan vuonna 2017 Suomesta vietiin Yhdysvaltoihin terästä ja terästuotteita yhteensä noin 133 miljoonan euron edestä. Alumiinia ja alumiinituotteita maahan vietiin noin parin miljoonan euron edestä.

 

Metallinjalostajat ry:n toimitusjohtaja Kimmo Järvinen toteaa Lännen Medialle, että suorin vaikutus on, että Suomesta Yhdysvaltoihin vietävien teräs- ja alumiinituotteiden hinnat nousevat ja tuotteiden kilpailu Yhdysvaltain markkinoilla heikkenee.

– Hinnannousua on osin jo tapahtunut varsinkin terästuotteiden osalta, kun on ennakoitu tätä päätöstä, sanoo Järvinen.

Toisaalta tullit voivat tarkoittaa Järvisen mukaan sitä, että amerikkalaisten koneteollisuusyritysten kilpailukyky kansainvälisillä markkinoilla heikkenee, kun heidän raaka-aineensa kallistuu.

Järvinen lisää, että osa Yhdysvalloissa toimivista yhtiöistä voi hakea paikallisilta viranomaisilta poikkeuksia tulliin.

– Se on kuitenkin pitkä prosessi. Kuulemma jonossa on 5 000–6 000 hakemusta odottamassa käsittelyä.

 

Suurin haitta terästullipäätöksellä voi olla Euroopan sisämarkkinoilla.

Järvinen arvioi, että suuret teräksen tuottajamaat, kuten Kiina ja Brasilia, voivat alkaa ohjata tuottamaansa ylijäämäterästä Euroopan markkinoille.

Teräksen dumppaus voi siis Järvisen mukaan johtaa hintojen laskuun suomalaisyritysten päämarkkina-alueella.

Dumppausta voi vielä nopeuttaa se, että Yhdysvallat on myös asettanut tuontikiintiöitä joillekin maille.

Järvinen toivoo, että EU-komissio jatkaisi neuvotteluja amerikkalaisten kanssa tuontitulleista huolimatta. Vastanokittelu herättää muuten huolta kauppasodasta.

 

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti lisätulleista maaliskuussa.

Trumpin mukaan niiden tarkoituksena on suojella amerikkalaista teollisuutta ja amerikkalaisia työntekijöitä ”epäoikeudenmukaiselta kilpailulta”.

Arvosteluryöpyn jälkeen Trump antoi väliaikaisen vapautuksen tulleista muun muassa EU-maille. Pysyvän vapautuksen saivat Australia, Argentiina ja Etelä-Korea.

Saksalainen viikkolehti Wirtschaftswoche kirjoitti torstaina, että Trump oli sanonut Ranskan presidentille Emmanuel Macronille pitävänsä kiinni kauppapolitiikastaan niin kauan kuin Mercedes-Benz-autot kruisailevat New Yorkin katuja.

Tuoreimpia artikkeleita