Kanta-Häme

Tshernobyl-säteily puolittuu tänä keväänä

Tshernobylin ydinonnettomuuden aiheuttaman pitkäikäisen radioaktiivisen laskeuman säteily puolittuu tänä keväänä.

– Tarkan päivämäärän määritteleminen ei ole aivan helppoa, kertoo ympäristön säteilyvalvonnasta vastaava johtaja Tarja K. Ikäheimonen Säteilyturvakeskuksesta.

– Tätä voi laskea monella eri tavalla. Sanoisin, että Suomeen tulleesta cesium-137:stä on ympäristössämme jäljellä nyt noin puolet.

Cesiumin isotooppi 137 on merkittävin Tshernobylin räjähdyksessä vapautunut radioaktiivinen aine. Se hajoaa luonnossa hitaasti: puoliintumisaika on hieman yli 30 vuotta.

JOS SÄTEILYN puoliintumisaika lasketaan räjähdyshetkestä, se tulee täyteen toukokuun 13. päivänä. Jos puoliintumisaika lasketaan siitä, kun radioaktiivinen laskeuma satoi Suomeen, tulee päivämääräksi 15. toukokuuta.

– Laskeumassa havaittiin yli 20 radioaktiivista ainetta. Yleensä ydinvoimalapäästössä lähtee ensimmäisenä helposti höyrystyviä aineita. Niiden joukossa on paljon lyhytikäisiä radioaktiivisia aineita, mutta ne kuolevat nopeasti pois, joten niillä ei ole niin suurta vaikutusta, Ikäheimonen selittää.

KÄYTÄNNÖSSÄ ihmisten kehoon kulkeutuvan säteilyn määrä puolittui jo elokuussa 2008.

Tämä johtuu siitä, että alun perin maanpinnalle satanut cesium kulkeutuu ajan mittaan syvemmälle maaperään tai huuhtoutuu vesistöjen pohjaan, mistä se ei enää aiheuta haittoja ihmisten terveydelle.

– Lähes kaikki Tshernobylin aiheuttama säteily, mitä ihmiset Suomessa saavat, on nykyään sisäistä annosta, eli se tulee ruuan ja juoman kautta – lähinnä luonnonantimista.

Tshernobylin laskeumasta satoi Suomeen radioaktiivisia aineita enemmän kuin suurimpaan osaan Euroopan maita. Ikäheimosen mukaan kotimaan pahimmilla suuren laskeuman alueilla säteilyannos oli ensin 30–40-kertainen luonnon normaaliin taustasäteilyyn verrattuna, mutta säteilytasot laskivat aluksi nopeasti.

ENSIMMÄISEN vuoden aikana Tshernobyl aiheutti Suomessa enimmillään 15–20 prosentin li-säyksen ulkoiseen taustasäteilyannokseen. Nykyisin tuo osuus on laskenut jo hyvin pieneksi, ja suurin osa Tshernobylin vaikutuksesta ihmisiin tulee ravinnon kautta.

– Ruuan ja juoman mukana saatu osuus Tshernobylin aiheuttamasta säteilystä on laskenut jo alle prosenttiin vuotuisin saamastamme kokonaisannoksesta. Saadun säteilyn määrä riippuu muun muassa siitä, kuinka paljon ihminen syö luonnontuotteita, kuten sisävesikalaa, Ikäheimonen sanoo.

Luonnon taustasäteily syntyy maaperän ja rakennusmateriaalien radioaktiivisista aineista sekä avaruuden kosmisesta säteilystä.

Säteilytutkijoiden nyrkkisäännön mukaan radioaktiivinen säteily katoaa merkityksettömälle tasolle, kun kymmenen puoliintumisaikaa on kulunut. Tuolloin alkuperäisestä säteilystä on jäljellä noin tuhannesosa.

– Tietysti mitä isompi määrä säteilyä on alussa ollut, sitä kauemmin menee ennen kuin se on laskenut niin sanotusti nollaan.

Tshernobylistä karanneen cesiumin tapauksessa kymmenen puoliintumisaikaa on kulunut vuonna 2288. Jotkut tutkijat ovatkin arvioineet, että Tshernobylin lähistölle voisi tuolloin palata ihmisiä asumaan.