Ahveniston parantolan entinen osastonhoitaja Leena Kivelä kertoo 21.11. Ahveniston parantolan elämästä Museo Skogsterin luentosarjassa. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen, arkisto
Kanta-Häme Hämeenlinna

Tuberkuloosi ei vain tappanut – tauti toi myös arkkitehtuurisesti komeat parantolat

Tuberkuloosi tappoi 10 000 ihmistä vuodessa Suomessa vielä ennen sotia. Onko tuberkuloosi tuonut mitään hyvää, Hämeenlinnan kaupunginmuseon amanuenssi Antti Krapu?

– Keuhkoparantolat ovat olleet arkkitehtuurisesti merkittäviä. Esimerkiksi Alvar Aallon vuoden 1929 rohkea suunnitelma Paimion parantolasta oli merkkipaalu, joka viitoitti Suomen arkkitehtuuria vuosikymmeniksi eteenpäin. Menestystarina on ollut myös tuberkuloosin taltuttaminen ja lääkkeiden keksiminen.

Museo Skogsterissa järjestetään luentosarja, joka käsittelee tubia. Oliko vaikea keksiä luentoaiheita?

– Näyttelyn idea tuli jo vuosia sitten ja luentosarja on näyttelyn oheistuote. Tuberkuloosi on ollut niin iso osa elämää ennen sotia, että aihetta olisi vaikka kuinka esimerkiksi vaihtuvaksi näyttelyksi. Luentosarjan suunnitteli museolehtori Jyrki Nissi. Aihetta käsitellään monesta eri aihepiiristä taiteesta sairaalaelämään.

Miten tubiin nykyään suhtaudutaan?

– Nykyään ei enää muisteta, että vielä 1980-luvulla tehtiin röntgenseulontoja. Se on merkittävä osa historiaamme.

Tubi-luentosarja

26.9. arkkitehtuurinhistorian opettaja Aimo Nissi luennoi keuhkoparantoloiden funkisarkkitehtuurista.

10.10 klo joulumerkkikodin lapsista kertoo kirjailija Katariina Vuori.

24.10. FT Hanna Soini kertoo tuberkuloosista meillä ja maailmalla.

7.11. FT Heini Hakosalo luennoi, miten tuberkuloosia torjuttiin 1900-luvun Suomessa.

21.11. Ahveniston parantolan entinen osastonhoitaja Leena Kivelä kertoo Ahveniston parantolan elämästä.

Kaikki luennot järjestetään klo 17 Museo Skogsterissa, seminaaritila Andersissa.

Tuoreimpia artikkeleita