Kanta-Hämeen keskussairaala on saanut varsin hyvin yhteyden ihmisiin, jotka ovat altistuneet tuhkarokolle sairaalan päivystyksessä 18. ja 20. marraskuuta. Sairaala selvittää heidän tarpeensa rokotussuojalle.
– Meiltä käsin on tavoitettu oleellisimmat, joilla on eniten kiire, sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Janne Mikkola kertoo.
Mikkolan mukaan altistuneiden kokonaismäärä noin 80 ihmistä, joista osa sulkeutuu pois riskiryhmästä.
– 1920–40-luvulla syntyneitä ei ole lähdetty jäljittämään, koska heillä suurella todennäköisyydellä on luonnollinen immuniteetti eli lapsuudessa sairastettu tuhkarokko. Muutama nuori ihminen meillä on tavoittamatta, mutta he ovat taas ikäluokkaa, jotka ovat suurella todennäköisyydellä olleet jo lapsuudessaan rokotussuojan piirissä, hän kertoo.
Ne pikkulapset, joita ei ole ehditty vielä rokottaa tai joilla rokotusohjelma on vielä kesken, on sen sijaan tavoitettu.
Keski-ikäisellä suomalaissyntyisellä naisella todettiin tuhkarokkoa Hämeenlinnassa tämän viikon keskiviikkona. Ennen sairastumistaan nainen oli matkustanut ulkomailla, eikä häntä ole rokotettu tuhkarokkoa vastaan.
Tartunnasta oireiden alkuun kuluu tavallisesti 9–11 vuorokautta, mutta siihen voi mennä jopa 21 vuorokautta.
– Seuraavat kolme viikkoa on sellaista aikaa, että sekundääritapaukset ovat mahdollisia, koska jäljitys ei ole koskaan sataprosenttinen ja aukoton, kuten ei rokotesuojakaan. Tähän täytyy olla varautunut, Mikkola toteaa.
Sairaalan puhelinlinjat käyvät nyt muutenkin kuumina, kun postilakon vuoksi kirjeet eivät kulje potilaille ja tiedot täytyy välittää soittamalla.
– Onhan tämä haastavaa, koska tässä on kiire. Aikaikkuna tälle rokotesuojaukselle on niin lyhyt, eikä soittamiseen ole irrottaa monia ihmisiä, Mikkola kuvaa.
– Onneksi tämä sattui keskellä viikkoa, eikä ole viikonloppu.
Puhelimet ovat pirisseet tapauksen myötä myös keskussairaalassa.
– Se on aika väistämätöntä, että huoli herää. Soittoja on tullut niin, että monet joutuvat jonottamaan, mutta niihinkin tiedusteluihin yritämme antaa vastauksia.
Tietoa siitä, onko ihminen saanut tuhkarokkorokotuksen tai ovatko rokotukset muuten ajan tasalla, ei ole helppo saada.
– Suomessa ei ole kansallista rekisteriä. 2000-luvulla annetuista rokotuksista saadaan tieto aika hyvin, mutta vanhemmat ovat paperiaikaa. Ne ovat käsin kirjattua tietoa arkistossa ja jos asuinpaikkakunnat ovat vaihtuneet, tiedon löytäminen voi olla vaikeaa, Mikkola sanoo.
Infektioylilääkärin mukaan rokotuskattavuus on Kanta-Hämeessä ”hyvää suomalaista keskitasoa”.
– Tiedossa ei ole ilmiötä, että rokotuskartassa olisi kyläkohtaisia valkoisia alueita ja havaittavaa rokotusvastaisuutta, niin kuin jossakin Suomessa pienellä alueella voi olla. Meillä on yleisesti ottaen hyvä rokotuskattavuus tuhkarokonkin suhteen.
Rokotukset tuhkarokkoa vastaan aloitettiin Suomessa vuonna 1975. HäSa
