Kanta-Häme

Tukala 2015 takana - mitä edessä?

Kaupunginorkesterin intendentti Markku Jokinen, soititte tämän vuoden viimeisen konsertin juuri ennen joulua Hauhon kirkossa. Millaisissa tunnelmissa?

– Väkeä oli paljon, kuten viime vuonna. Se innosti. Sekä soittajat että solisti olivat tyytyväisiä. Osa yleisöstä tunnisti Jaani Helanderin, joka soitti vuosien ajan soolosellistinämme. Nykyään hän soittaa Helsingin kaupunginorkesterissa.

Harjoittelitte konserttia varten Hämeenlinnan kirkon tornissa, miksi?

– Syy on taloudellinen. Harjoittelimme kymmenen vuotta Raatihuoneella ilman vuokraa ja kymmenen vuotta Palokunnantalolla pienellä vuokralla. Kirkontornista meidän ei tarvitse maksaa vuokraa laisinkaan.

– Paikka on sekä kuntotesti että koesoitto. Soittajat, jotka selviävät ylös asti, pääsevät orkesteriin.

Kaupunginorkesteria on silloin tällöin kritisoitu tason ailahtelevaisuudesta.

– Se ei ole ihme. Ennen harjoittelimme neljä tai viisi kertaa ennen konserttia, nyt rahat ovat riittäneet kaksiin harjoituksiin. Tilanne luo soittajille vähän turhankin paljon paineita.

Kaupungin tuki orkesterille oli tänä vuonna 15 000 euroa. Mihin se riitti?

– Yhteentoista konserttiin. Ennätyksen, 21 konserttia, teimme vuonna 2011. Itselleni on suuri ihme, että olemme pystyneet toimimaan säännöllisesti.

– Ei se sillä lailla ole, että toimimme vain kaupungin avustuksella. Saamme ulkopuolista tukea ja apua ihan merkittävissä määrin.

– Tärkeitä yhteistyökumppaneitamme ovat muun muassa Sibelius-Akatemia, Hämeenlinna-Vanajan seurakunta, kaupungin koulutoimi ja Etelä-Hämeen Osuuspankki. Saamme Suomen sinfoniaorkestereilta Helsingistä nuotit listahintoja edullisemmin, ja Jorma Panula lähetti meille orkesterisovituksia pyytämättä ja veloituksetta.

Oletteko jo sopineet konsertteja ensi vuodelle?

– Emme ole uskaltaneet lyödä mitään täysin lukkoon. Aktiivista tunnustelutyötä on tehty, ja puhelahjat ovat kehittyneet, miten sopia jotakin melkein valmiiksi.

Vielä ensi vuonna kaupunki myöntää avustuksia vanhoilla periaatteilla. Kuinka suurta tukea haette?

– Haemme edelleen johdonmukaisesti 37 000–40 000 euroa. Emme provosoidu, vaan pyrimme jatkamaan omaa työtämme.

Työryhmä tekee keväällä valmiiksi kaupungin liikunta- ja kulttuuripoliittisen ohjelman, johon kaupungin avustukset perustuvat vuodesta 2017 lähtien. Ajatuksia?

– Meillä on jo konkreettinen kolmen vuoden suunnitelma, joka huomioi konserttikohtaisesti tulevat teemavuodet. Suunnitelma on sopeutettu kaupungin tilanteeseen.

– Yritämme tehdä pohjatyön mahdollisimman hyvin. Katsomme sitten, millaisen vastaanoton se saa.

Verkatehtaan johtaja Jouko Astor on sanonut, että kulttuuritoimijoiden on lunastettava olemassaolon oikeutetuksensa joka vuosi.

– Se tarkoittaa, että toiminta on aina katkolla. Ymmärrän ajatuksen, joka tuo kaikki samalle viivalle, mutta en ole hänen kanssaan samaa mieltä. Orkesteritoiminnassa pitkäjänteisyyttä tarvitaan ihan jo suunnittelunkin pohjaksi.

Mitä ehdotat?

– Tietty minimituki täytyisi olla. On perusteltua hakea paikallisuudelle arvostusta. Kaupunginorkesteri on milloin seurakunnan, milloin keskussairaalan ja milloin koulutoimen orkesteri. Meillä on liikkuvuutta, joustavuutta ja motivaatiota, jollaista ei saa ostopalveluna.

Takana on vääntöjen vuosi, mitä näet kristallipallossa.

– Mitä alkuvuodesta tapahtui, ei voi olla normaalia. Työrauha olisi kaikkien etu Hämeenlinnassa.

– Toivottavasti päättäjille on selvää, että olemme aika jääräpäinen yksikkö. Kaupunginorkesteri on ennen kaikkea Maire Rissasen ja Rene Lustre-Peren orkesteri. Yhdistyksen vahvat jäsenet mahdollistavat jatkuvuuden. HÄSA