Kanta-Häme

Tukea ja toivoa keskustelusta

Lähes jokainen tuntee tai tietää jonkun, joka käyttää huumeita. Tätä mieltä ovat Irti Huumeista ry:n Kanta-Hämeen vapaaehtoistyöntekijät Merja Kytöaho, Mervi Kukkonen ja Maarit Somervuori.

Heidän mukaansa Hämeenlinnassa liikkuu paljon huumeita ja moni perhe voi huonosti perheenjäsenen huumeriippuvuuden takia.

Aluevastaava Kytöaho kertoo, että narkomaanien läheisten ei kuitenkaan tarvitse jäädä yksin ajatustensa kanssa. Hämeenlinnassa kokoontuu säännöllisin väliajoin Irti Huumeista ry:n järjestämä ryhmä, jossa asioista pääsee keskustelemaan luottamuksellisesti toisten samassa tilanteessa olevien kanssa.

Irti Huumeista ry:ssä toimii Kanta-Hämeessä tällä hetkellä 9 vapaaehtoistyöntekijää. Monilla vapaaehtoisilla on omakohtaista kokemusta läheisen huumeriippuvuudesta, niin myös Kytöaholla ja Kukkosella.

Molemmat naiset tulivat toimintaan mukaan alun perin vertaistukiryhmän kautta. Heidän mukaansa luottamuksellisuus on keskusteluissa tärkeää.

– Ryhmässä olemme tasavertaisia, siellä käytetään vain etunimiä, eikä ammatteja tai arvoasemia tarvitse kertoa. Kaikilla ryhmässä on myös vaitiolovelvollisuus, Kytöaho kertoo.

Ryhmässä voi puhua juuri sen verran kuin itse haluaa tai olla puhumatta. Tärkeätä on, että jokaisella on mahdollisuus puhua asioista suoraan. Ryhmässä jaetaan niin ilot kuin surutkin, niin menetykset kuin onnelliset loputkin.

– Kun joku kertoo, että oma läheinen on taas saanut elämästä kiinni, se antaa toivoa kaikille, ryhmäohjaaja Kukkonen sanoo.

Vertaistukiryhmään ovat tervetulleita kaikki, joiden läheinen on huumeidenkäyttäjä. Suositeltavin tapa on soittaa ryhmänohjaajalle.

– Toki voi marssia suoraan kokoontumiseenkin, mutta ensimmäinen kerta voi olla rankka, koska tulijalla ei ole käsitystä ryhmän toiminnasta.

Äitejä ja isiäkin

Irti Huumeista ry:n vertaistukitoiminta alkoi Hämeenlinnassa vuonna 1999. Ryhmänohjaaja Maarit Somervuori on ollut mukana toiminnassa alusta asti.

Hänen mukaansa narkomaanien läheisten on tärkeää huolehtia omasta jaksamisestaan.

– Pitää muistaa, että jokaisella narkomaanilla on myös äiti. Äidit ovat usein niitä, jotka huomaavat lapsen huumeidenkäytön ja taistelevat lapsensa puolesta, Somervuori sanoo.

Suurin osa vertaistukiryhmissä kävijöistä onkin narkomaanien äitejä, mutta myös isiä käy jonkin verran. Huumeidenkäyttäjät ovat usein nuoria, mutta on myös paljon heitä, joilla on takanaan pitkä, monivaiheinen huumehistoria.

Irti Huumeista ry:lla olisi Hämeenlinnassa mahdollisuuksia myös laajentaa toimintaansa.

– Käyttäjien sisaruksille olemme suunnitelleet omaa ryhmää, jos sellaiselle tarvetta ilmenee, Somervuori kertoo.

Hän muistuttaa, että sisarukset jäävät usein paitsioon, kun huumeidenkäyttäjä vie vanhempiensa kaiken energian. (HäSa)