Kanta-Häme Hämeenlinna

Työn perässä ulkomailta Hämeenlinnaan muuttaneet: ”Työtaidot punnitaan vasta, kun kielitaitokynnys on ylitetty”

Ristiriita syntyy, kun töitä ei ole tarjolla.
Hamkissa projektikoordinaattorina työskentelevä Botond Vereb-Dér on tehnyt töitä lukuisissa eri paikoissa määräaikaisilla sopimuksilla. Kuva: Esko Tuovinen

Ihmisen työtaidot punnitaan korkeintaan sitten, kun kielitaitokynnys on ylitetty.

Näin sanovat kuin yhdestä suusta hämeenlinnalaiset, Unkarissa syntynyt, Botond Vereb-Dér ja puolalaissyntyinen Anna Kolata.

Molemmilla on kokemuksia siitä, kuinka vaikeaa työn perässä Suomeen muuttaneen on Hämeenlinnassa saada töitä.

– Töitä ei saa ilman hyvää suomen kielen taitoa, Vereb-Dér sanoo.

 

Kolatan tuntemukset ovat ristiriitaisia, kun puhutaan tarpeesta saada työperäisiä maahanmuuttajia paikkaamaan Kanta-Hämeen matalaa syntyvyyttä.

– Suomi on antanut meille paljon ja haluaisimme antaa takaisin. Töitä ei kuitenkaan tunnu löytyvän heillekään, jotka ovat jo täällä. Miten siinä tilanteessa tänne saadaan houkuteltua lisää väkeä? Tilanne on vaikea.

Vereb-Dér on täysin samaa mieltä. Kaksikolla on kokemuksia kerta toisensa perään kirjoitettavista määräaikaisista työsopimuksista.

Noin 10 vuoden aikana Vereb-Dér on ehtinyt työskennellä muun muassa Hämeenlinnan kaupungin kehittämispalveluissa työnsuunnittelijana, Hämeenlinnassa ja Tampereella toimittajana sekä unkarin kielen tulkkina.

Kolata puolestaan muutti viisi vuotta sitten Hämeenlinnaan, kun hänet palkattiin yritykseen opettamaan englantia puolalaisille työntekijöille.

Nyt Vereb-Dér toimii Hämeen ammattikorkeakoulun projektikoordinaattorina ja Kolata maahanmuuttajien opastajana Hämeenlinnan kaupungilla. Molempien sopimus on määräaikainen.

Lue myös: Työperäisen maahanmuuton lisääminen saa kannatusta Hämeenlinnan päättäjien keskuudessa – Perussuomalaiset vastustavat

Puolalaissyntyinen Anna Kolata työskentelee tällä hetkellä palvelupiste Kastellissa maahanmuuttajien opastajana. Kuva: Esko Tuovinen
Puolalaissyntyinen Anna Kolata työskentelee tällä hetkellä palvelupiste Kastellissa maahanmuuttajien opastajana. Kuva: Esko Tuovinen

Työllistymistä helpotti se, että Vereb-Dér oli opiskellut suomea yliopistossa jo Unkarissa. Sen lisäksi hän kävi kielitutkinnon Jyväskylän yliopistossa.

– Ennakkoluulot painavat yhä. Ei tahdota uskoa, että kielitaito olisi riittävä, vaikka kirjoittaisi työhakemuksen ja lähettäisi listan itse kirjoittamista lehtijutuista.

On helpompi saada töitä englanniksi isosta kaupungista kuin pienestä.

– Jos ihmisen koulutuksen ja erityistaitojen sijaan annetaan vain markkinoiden puhua, niin parhaiten työllistyisi hoitoalalla. Mutta tarvitseeko kaikkien olla lähihoitajia?

Kun Kolata muutti Hämeenlinnaan, kaupungista ei saanut puolaksi mitään palveluja.

– Palvelua sai englannin kielellä, joka onnekseni minulla on hallussa. Kaikilla ei ole, toteaa englanniksi, puolaksi ja suomeksi maahanmuuttajia palveleva Kolata.

Opastajana Kolata muun muassa ohjaa asiakkaitaan oikeaan suuntaan, hoitaa yhteydenpitoa eri toimijoiden välillä, auttaa erilaisten lomakkeiden täyttämisessä, tulkkaa ja kääntää.

– Käytännössä autan, että mihin pitäisi mennä ja keltä kysyä. Hankin lisätietoa esimerkiksi opiskelupaikoista asiakkaan puolesta.

 

Miten asioita voitaisiin helpottaa? Miten Hämeenlinnasta saataisiin houkuttelevampi paikka?

– Käsittääkseni kaupungin strategiassa ei juuri ole mainintaa ulkomaalaisten työllisyyden edistämisestä. Samalla poliitikot puhuvat uusien yrityksien perustamisesta täysin uudessa ympäristössä, Vereb-Dér toteaa.

Hän huomauttaa, että jossakin kulttuurissa perustetaan yrityksiä rohkeastikin, ja toisessa se voi tuntua pakkoyrittäjyydeltä.

– Virkamiesten on syytä miettiä, miten asumista ja asuinaluetta mainostettaisiin ulkomailla. Miten kaupunki tulisi vastaan, jos tänne muuttaisi työn perässä.

Kolata arvioi, että eniten puntarissa painaisi asennemuutos maahanmuuttajia kohtaan.

– Täällä on tehty todella paljon työtä asian helpottamiseksi, mutta silti ei ole paljon saatu aikaan. Täällä on paljon korkeakoulutettujakin työttömiä ja samalla varastotyöntekijän työhön vaaditaan sujuva suomen kielen taito. Miksi?

Asiaa pohdittiin viikolla Nuorkauppakamarin tilaisuudessa osana International Talents -hanketta, jonka tarkoituksena on parantaa korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien, kantasuomalaisten paluumuuttajien sekä ulkosuomalaisten työllisyystilannetta palkkatyön tai yrittäjyyden kautta.

– Voimme tuoda kulttuuriin ja yhteisöön jotakin uutta: ajatuksia ja ideoita. Maahanmuuttajat voivat avata kokonaan uusia ovia muihin maihin. HäSa