Kanta-Häme

Tulevaisuus traktorin ratin takana

Maanviljely ei välttämättä kuulosta nykynuoren unelma-ammatilta. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK-Hauhon puheenjohtaja Jani Pekkola on toista mieltä.

Hän kertoo, että maatalousammattien arvostus on noussut siitä lähtien kun Suomi liittyi EU:hun ja erityisesti viimeisten 10 vuoden aikana.

– Hakijoita alan kouluihinkin riittää ainakin täyttämään kaikki aloituspaikat.

Maaseutunuorten erikoisvarusteltu pinkki Valtra-traktori saapui Hauholle torstaina. Hätkähdyttävä ilmestys kiertää ympäri Suomea, ja se huutokaupataan kiertueen loputtua lokakuussa. Tarkoitus on kertoa maatalousalasta ja sen mahdollisuuksista.

Traktori kiinnosti hauholaislapsia ja -nuoria, eikä ihme: traktorin varusteluihin kuului nahkaverhoilun lisäksi muun muassa dvd-soitin ja taulutietokone

– Tabletti on itse asiassa nykymaanviljelijälle äärimmäisen hyödyllinen laite. Sillä voi merkitä suoraan karttatietoihin, missä kohtaa pellossa on suuri kivi, tai missä kasvaa hukkakauraa, kertoo Pekkola.

Muiden muassa kuudesluokkalaiset pojat intoilivat traktorin varustuksista. Tablettilaite sai paljon ylistystä. Traktori oli tälle porukalle tuttu kulkupeli.

– Olen ajanutkin traktoria kotona, kertoi Tatu Sarin.

Yksi tila työllistää monta

Vaikka maatiloja on määrällisesti yhä vähemmän, yksi tila työllistää entistä enemmän ihmisiä, sillä niiden koot kasvavat. Omaa tilaa ei siis tarvitse alalle ryhtyäkseen.

– Maatilan hankkiminen sitoo pääomaa, ja siksi on vaikeaa aloittaa sellaisen pitoa tyhjästä. Siksi alalle tulee helposti niitä, jotka ovat lapsesta asti kasvaneet siihen.

Kuitenkin myös kaupunkilaiset lähtevät toisinaan alalle. Lähin esimerkki tästä on Pekkolan vaimo Siri Taalas, joka on kotoisin Mikkelistä, mutta päätyi ensin opiskelemaan hortonomiksi Lepaalla ja sitten Helsingin Viikkiin yliopistoon lukemaan agronomiksi.

– Jossain puhutaan maanhengestä, joka tuntuu maalla. Se saa innostumaan alasta. Työ on palkitsevaa, kun näkee oikeasti työnsä tuloksen ja eläinten sekä kasvien kasvavan, kertoo Taalas.

Maalta kotoisin oleva Pekkola taas on opiskellut alalle ensin lukiossa, jonka jälkeen hakeutui Laurea-ammattikorkeakouluun Hyvinkäälle. Jos mielii maatalousalalle, voi peruskoulun jälkeen mennä opiskelemaan lukioon tai ammattikouluun. Molemmista voi jatkaa korkeakouluun. Suomessa on ainakin 4–5 ammattikorkeakoulua, jotka tarjoavat alan opetusta. Lisäksi Helsingin yliopistossa voi opiskella maataloustieteitä.

Taloudesta saa olla tarkkana

Pekkola korostaa, että maatalousala ei ole nykyään enää suppea tai yksipuoleinen. Hänellä itsellään on tilan lisäksi myös kaivuriyritys. Tilalla taas on peltojen lisäksi myös lampaita. Alan työpaikkoja on toisaalta myös toimistoissa Brysseliä myöten.

Moni on osa-aikainen viljelijä ja tekee osaltaan jotain muuta.

– Myös eläintenhoitaja ja eläinlääkäri ovat maatalousalan ammatteja, Pekkola muistuttaa.

Maatilan pito ei kuitenkaan ole kahdeksasta neljään kestävää työtä, vaan työajat ovat silloin, kun työtä on.

Maatalousyrittäjän palkkapussin koko voi vaihdella paljonkin.

– Kyllä maatilan pidolla pärjää, mutta tarkkaan saa välillä laskea.

Työtä ainakin riittää.

– Niin kauan kun on ihmisiä, tarvitaan ruokaakin, sanoo Pekkola.

Taalas nyökkäilee vieressä ja kertoo:

– On laskettu, että vuonna 2050 maailmassa tarvitaan 70 prosenttia enemmän ruokaa kuin nyt. Yhdysvaltalainen liikemies Jim Rogers on sanonut, että on huolestuttavaa että ruoka loppuu maailmasta, mutta vielä huolestuttavampaa, jos maanviljelijät loppuvat.

Hämeenlinnassa on kuitenkin vielä 565 maatilaa, joista Hauholla on noin 200. Hämeenlinnassa tilat tuottivat noin 80 miljoonaa euroa viime vuonna. (HäSa)