Kanta-Häme

Tuliaisina tuplakulta

– Ensin en ajatellut, että tämä olisi sen suurempi asia, mutta kun työkaverit ihan repesivät, alkoi sitten tuntua itsestäkin, että olihan koko reissu mahtava juttu, kahden kultamitalin voittaja Sari Isaksson myhäilee.

Hämeenlinnalainen Isaksson voitti reilu viikko sitten kuulonäkövammaisten keilauksen Euroopan mestaruuden henkilökohtaisessa ja joukkuekilpailussa Bulgarian Plovdivissa.

Kuulo- ja näkövammaiset saavat Suomessa valmennusta maan huippuvalmentajilta, mikä Isakssonin mukaan näkyi ylivoimana muihin kisamaihin nähden. Suomalaiset ottivatkin ensimmäistä kertaa järjestetyssä EM-kilpailussa murskavoiton: henkilökohtaisessa kilpailussa Isakssonin repi heikkonäköisten sarjassa tuloksella 803 kaulaa yli 200 pistettä hopeamitalistiin. Joukkuekisassa Suomen viisi keilaajaa ylsivät yhteistulokseen 3286 pistettä jättäen toiseksi tulleen taakseen yli tuhannella pisteellä. Kilpailuihin osallistui noin 50 keilaajaa useasta Euroopan maasta.

– Saamme olla tyytyväisiä itsemme, vaikka henkilökohtainen tulokseni olikin aika vaatimaton, 900 pisteen haamurajaa jahtaava Isaksson kertoo.

Kovera rata vei ränniin

Bulgariassa kisaradat olivat haastavia.

– Rata oli kovera. Ensin ei oikein tiennyt mistä kulmasta olisi pitänyt lähestyä. Jos pallo lähti keskeltä, se oli heti rännissä.

Kuulonäkövammaiset keilaavat tavallisilla säännöillä, mutta tahti vammaiskilpailuissa on hieman hitaampaa.

– Esimerkiksi itse näen keilat vain valkoisena seinänä. Vammaiskeilailussakin tähtäin on kaukaisuuteen, mutta näkemisen sijaan pyritään kehittämään mielikuva keilapatteristosta. Etäisyydet pitää opetella ulkoa, miten monta askelta lähtöpisteestä on matkaa rajarikkoviivalle ja niin edespäin, Isaksson kertoo.

Sari Isakssonin näkökenttä on vain viisi astetta, ja hämärässä hän on täysin sokea.

– Lisäksi olen entinen kuuro, eli sisäkorvaimplantin ansiosta nykyinen huonokuuloinen.

Tähtäimessä kotikisat

Keilaaminen huipputasolla vaatii tuhansia toistoja ja lukemattomia harjoitustunteja. Isaksson harjoittelee kymmenisen tuntia viikossa, minkä lisäksi kilpailuja on pari kertaa kuukaudessa. Ahkera harjoittelu on tuottanut tulosta.

– Nykyään kun osallistun tavallisiin keilauskilpailuihin, en ole enää viimeinen, vaikka vielä sijoitunkin häntäpäähän. Aion lisätä harjoittelua entisestään.

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen talouspalvelusihteerinä työskentelevä Isaksson löysi keilauksen pariin kuutisen vuotta sitten muutettuaan työn perässä Espoosta Hämeenlinnaan. Laji on paitsi mukavaa ajanvietettä, myös hyvää treeniä kropalle, sillä kuulonäkövamma aiheuttaa tasapainohäiriöitä.

– Keilaus kehittää lihaksistoa ja tasapainoa. En tiedä miten kauan enää pystyn työskentelemään, mutta kun jään eläkkeelle, tähtään ammattilaiseksi, Isaksson nauraa.

Isakssonin seuraava tähtäin on kolmen vuoden päästä Suomessa järjestettävissä EM-kisoissa. (HäSa)