Kanta-Häme

Tulojen valtavirta tulee palvelualoilta

Hämeenlinnassa vuonna 2013 tuloja on arvioitu kertyvän yhteensä 397 630 000 euron edestä. Verotuloja tästä on reilu neljännesmiljardi, siis yli 60 prosenttia.

Vuonna 2010 42,4 prosenttia hämeenlinnalaisista oli työelämässä ja työttömänä lähes joka kymmenes.

Kaupunki työllistää noin 3500 ihmistä, sairaanhoitoyhtymä pari tuhatta. Suurin työllistävä yritys on Ruukki, jonka Hämeenlinnan tehtaassa työskentelee noin 950 henkilöä.

Kaksi kolmesta hämeenlinnalaisesta työllistyy naisvoittoisella palvelualalla, jolla vain joka kolmas työskentelevä on mies.

Puoli prosenttia toisi viisi miljoonaa

Kunnan toiminta rahoitetaan verovaroilla, valtionosuuksilla, lainanotolla ja palveluista perittävillä maksuilla.

Kuntaliitosvuodesta 2009 lähtien Hämeenlinna on saanut valtiolta vuosittain 4,2 miljoonan euron suuruista avustusta.

Tänä vuonna tuki maksettiin viimeistä kertaa, jonka vuoksi kaupungin budjettiesityksessä on esitetty veroprosentin korotusta ensi vuodelle puolella prosentilla.

Euroissa korotus merkitsisi viiden miljoonan euron lisäystä kaupungin kassaan.

– Jos nykyinen 19,5 veroprosentti nousisi kahteenkymmeneen, olisi se vielä valtakunnallista keskitasoa, ja sillä saataisiin korvattua uupuva valtiontuki. Kustannukset nousevat vuotuisesti ja tasaiseen tahtiin, ja välttämättömät menot on vain jotenkin katettava, tarkastuslautakunnan jäsen Airi Suuronen sanoo.

Ikääntyvä väestö vaikuttaa myös yrittäjyyden vähenemiseen. Joitakin paikallisia yrityksiä kaupunki onkin tukenut esimerkiksi antamalla liiketilan.

– Yrittäjyys pitäisi saada Kanta-Hämeessä reippaaseen kasvuun. Yritykset työllistävät ihmisiä, jolloin saamme myös enemmän verotuloja, joilla niitä peruspalveluitakin voidaan kustantaa.

Nuoret polvet tuulettavat ja laajentavat

Kehittämiskeskus Hämeen toimitusjohtaja Mervi Käki kertoo, että Hämeenlinna kaipaisi eniten keskikokoisia yrityksiä, jotka ovat jo ensimmäisen kasvupyrähdyksensä saavuttaneet ja oppineet rekrytoimaan lisätyövoimaa.

Hämeenlinnan tulevaisuuden toivo on Käen mukaan erityisesti luovilla, käsityötä kunnioittavilla aloilla.

– Hämäläiset yrittäjät eivät ota mielellään riskejä, vaikka se onkin ainoa keino, jolla yrittäjä voi toimeaan kasvattaa, Käki muistuttaa.

Omistajanvaihdos on muodostunut isoksi ongelmaksi varsinkin pienyrittäjille, sillä koko kaupungin väestö vanhenee vauhdilla. Toisaalta pienyritykset toimivat Hämeenlinnassa kuitenkin pitkälti paikallisesti, mikä pitää rahaliikenteen myös omassa kaupungissa.

Kun uusia yrittäjiä tulee pienyritysten johtoon, se saattaa laajentaa niin tuotevalikoimaa kuin myyntikanaviakin.

– Vanhempi, kivijalkayritysten yrittäjäkunta ei ehkä tule ajatelleeksi nettikauppaa lainkaan, kun taas nuoremmille se on itsestäänselvä tapa saada näkyvyyttä.

Tulevaisuus on luovien alojen

Metalliyritykset ovat riippuvaisia suhdanteista ja näiden heilahteluista.

– Metallialalla käppyrät aina heilauttelevat toimialaa, mutta ei sielläkään mistään hiipumisesta voida vielä puhua, Käki vakuuttaa.

Alumiinisäilyketölkkejä valmistava, puolalaisjohtoinen Can-Pack on Suomenkin mittakaavassa harvinaisuus, sillä yleensä tuotanto keskittyy nykyisin yhä useammin Suomen sijasta halpatyömaihin.

Nouseviksi yrityksiksi Käki listaa luovien alojen lisäksi myös Patrian sekä Hämeenlinnassa toimintaansa laajentavan Kamux-autokaupan. (HäSa)

Päivän lehti

19.1.2020