Kanta-Häme

Tulvariski uhkaa Puujokea ja Loimijokea

Hausjärven Puujoki ja Tammelan Loimijoki voivat tänä keväänä tulvia tavanomaista enemmän. Kylmänä jatkuva kevätsää lisää tulvavaaraa, jos lumet sulavat nopeasti lyhyessä ajassa. Vedeksi sulavan lumen määrän lisäksi kevättulvien suuruuden ratkaisee lopulta sulamiskauden sää.

Puujoki on ainoa Kanta-Hämeessä säännöllisesti tulviva joki. Mommilanjärven ja Kernaalanjärven välillä virtaava joki on 35 kilometriä pitkä. Puujoki tulvii herkästi, koska järvien välinen korkeusero on vain kolme metriä.

Loimijoki alkaa Tammelan Pyhäjärvestä ja virtaa Forssan, Jokioisten, Ypäjän ja Loimaan läpi ennen kuin yhtyy Kokemäenjokeen Huittisissa.

Suomen ympäristökeskus arvioi kevättulvien alkavan aikaisintaan parin viikon kuluttua. Lumipeitteen nopea sulaminen lisää tulvien riskiä. Ympäristökeskus arvioi lumitilanteen perusteella tulvista tulevan monin paikoin vähintään keskimääräisiä.

Pohjanmaalla jopa viime lokakuun kaltainen tulviminen on mahdollista, jos lumet sulavat kerralla.

– Sulamiskauden sää ratkaisee tulvan suuruuden. Nopea sulaminen tai sateet tulva-aikaan nostavat jokien pinnat korkealle, toteaa Suomen ympäristökeskuksen johtava hydrologi Bertel Vehviläinen ympäristökeskuksen tiedotteessa.

Järvijää on yhä paksua

Hanget ovat vielä keskimääräistä korkeampia Etelä- ja Lounais-Suomessa sekä Etelä-Pohjanmaalla. Kokemäenjoen vesistöalueella lunta on keskimääräistä enemmän erityisesti vesistöalueen pohjoisosassa. Lumen vesiarvo on myös paikoin tavanomaista suurempi.

Kylmä sää kasvatti sisävesien jäänpaksuuksia maaliskuussa koko maassa. Järvijään paksuus on nyt maan etelä- ja keskiosassa pääosin 45-65 senttiä. Pakkaset viivästyttävät jäiden sulamista, mutta jäällä liikkujien on jo syytä vältellä salmia ja muita virtapaikkoja.

Vedenkorkeudet laskivat maaliskuussa laskuaan talvelle tyypilliseen tapaan. Kokemäenjoen vesistöalueen säännöstellyistä järvistä Vanajaveden vedenkorkeus on laskettu 10-15 senttiä tavanomaista alemmaksi.

Suurista luonnontilaisista järvistä esimerkiksi Mallasveden ja Roineen vedenpinnat ovat 7-10 senttiä keskimääräistä korkeammalla. (HäSa)