Kanta-Häme

Tunne tarttuu konepuheesta

Puheen tunnesisältö ”tarttuu” ihmiseen, vaikka puhe onkin täysin monotonista konepuhetta eli puhesynteesiä.

Mitä ”ihmismäisempää” konepuhe on, sitä vahvempia ovat sen aikaansaamat tunnereaktiot.

Psykologian maisteri Mirja Ilves on tutkinut ihmisten reaktioita keinotekoisesti tuotettuun tunnesisältöiseen puheeseen vuorovaikutteisen teknologian väitöstutkimuksessaan.

Ilveksen mukaan näyttää siltä, että keinotekoisesti tuotetut tunneilmaisut voivat herättää samankaltaisia tunnereaktioita ihmisissä kuin toisen ihmisen välittämät tunneviestit.

Puheen sisältö vaikuttaa tulosten mukaan myös siihen, kokevatko ihmiset koneäänen miellyttäväksi ja vai epämiellyttäväksi.

– Kun puheen sisältö on myönteinen, myös ääni koetaan miellyttäväksi.

Tuttua konepuhetta

Lähes kaikki ovat jo kuulleet konepuhetta, tosin ehkä myös tietämättään tai tajuamattaan. Konepuhe saattaa olla hyvinkin aidon ihmisen äänen kaltaista.

– Konepuhetta käytetään kaiken aikaa enenevässä määrin.

Konepuhetta on käytetty alkuaan pääasiassa näkövammaisille suunnatuissa palveluissa kuten televisiolähetyksissä, joissa kone lukee tekstitykset.

Monille tuttuja ovat autojen navigaattorit, erilaiset kännykkäsovellukset sekä sähköiset puhelinpalvelut, joissa ihmisen sijasta puhelimeen ”vastaakin” kone. Koneääni saa puhumaan myös robotit, jolloin vain mielikuvitus on rajana.

Kurtistuvat kulmat

Ilves tutki viidestä osatutkimuksesta koostuvassa väitöksessään, miten puheen pelkkä sanallinen tunnesisältö aktivoi kuuntelijan tunnejärjestelmää.

– Näyttäisi siltä, että tunne tarttuu. Koehenkilöissä oli havaittavissa tunteisiin liittyviä kehon reaktioita, kuten myös arvioinneissa, kun kysyttiin, miltä tuntuu.

Kehon reaktioita tunnesisältöihin olivat esimerkiksi sydämen syke, pupillin koko ja sähköinen muutos kasvolihasaktivaatiossa eli kulmien kurtistus, mikä aktivoituu, kun ihminen kokee jotakin negatiivista tunnetta.

– Toisaalta kulmien kurtistus hävisi, kun koehenkilö rentoutui positiivisten eli miellyttävien tunteiden aikana.

Mirja Ilveksen mukaan psykologisen tietämyksen kannalta oli kiinnostavaa tutkia, miten pelkkä puheen sisältö vaikuttaa ihmisen tunteisiin, kun puheesta poistetaan kaikki prosodiset vihjeet kuten vaihtelut äänenvoimakkuudessa, korkeudessa ja sävelkulussa.

– Keinotekoisen puheen avulla asiaa voi tutkia, kun siinä prosodiaa on helppo varioida.

Eri tekniikoita

Keinotekoisen puheen tuottamiseen on eri tekniikoita.

Ääntä voidaan tuottaa täysin koneellisesti, jolloin mallinnetaan äänen aaltomuotoja ja prosodiaa voidaan säädellä hyvinkin tarkasti. Lisäksi on muun muassa puhesynteesejä, joissa käytetään pohjana aitoa ihmisääntä.

– Silloin on nauhoitettu isoja määriä ihmisääntä, josta poimitaan ja yhdistetään erilaisia paloja, kuten äänteitä, siirtymiä äänteestä toiseen tai tavuja.

Mirja Ilves tuli valmistuttuaan psykologiksi Tampereen yliopiston Tampere Unit for Computer-Human Interaction -tutkimuskeskuksen tutkimusryhmään, jossa tutkitaan ihmisen ja koneen välistä vuorovaikutusta.

Aikaisemmin oli tehty tutkimuksia, joissa koehenkilöille oli annettu matemaattisia tehtäviä tietokoneella tehtäväksi. Tehtävistä annettiin puhepalautteita ja katsottiin, miten se vaikuttaa suoriutumiseen.

– Huomattiin, että positiivinen palaute vaikutti kannustavasti suoriutumiseen. Siitä mentiin askel taaksepäin, ja halusin tutkia, mitä ihmisessä oikein tapahtuu: voidaanko konepuheen sisällöllä vaikuttaa ihmisen tunnereaktioihin.

Ilveksen tutkimus oli kokeellista tutkimusta, eli koehenkilöt istuivat laboratoriossa, kuuntelivat ääninäytteitä joko kaiuttimista tai kuulokkeista, ja sitten mitattiin heidän kehonsa erilaisia reaktioita.

Tutkimushenkilöt olivat Tampereen yliopiston opiskelijoita.

Mirja Ilves arvioi, että hänen tutkimustuloksiaan voitaisiin käyttää esimerkiksi erilaisissa oppimissovelluksissa, koska tiedetään, että positiivinen mieliala vaikuttaa myönteisesti moniin kognitiivisiin toimintoihin, kuten oppimiseen. Lisäksi voidaan ajatella, että myös kielteisyys voi olla keino, kun halutaan kiinnittää ihmisten huomio tehokkaasti johonkin asiaan. (HäSa)