Kanta-Häme Hämeenlinna

Sokkona kosketuksen pikahoitolassa – ”Kosketus on vähentynyt, mutta tarve on lisääntynyt”

Koekaniini: Mitä tapahtuu, kun ihminen peitetään silmiä ja korvia myöten?
Ei näe, eikä kuule, mutta kohta tuntee. Tuntologi Eija Huttunen on aloittamassa hoitometodia, jossa liikutaan klassisen hieronnan ja hellän kosketuksen välimastossa. Kuva: Sara Aaltio
Ei näe, eikä kuule, mutta kohta tuntee. Tuntologi Eija Huttunen on aloittamassa hoitometodia, jossa liikutaan klassisen hieronnan ja hellän kosketuksen välimastossa. Kuva: Sara Aaltio

Taas mennään. Koekaniini on matkalla Tuntopubiin, jota markkinoidaan kosketuksen pikahoitolana. Listalla on hoitoja handtouchista lähtien.

Ensimmäisenä alitajunnasta nousee ajatus paikasta, jossa vedetään ensin pari terävää alle. Niistä rohkaistuneena saa sitten puolisokkona kähmiä luvan kanssa toogaan pukeutuneena kuin missäkin vapaamuurareiden pirskeissä.

Hetkeä myöhemmin selviää, että edellä mainitusta ei ole kyse laisinkaan – kiitos, kiitos, kiitos!

– Nykymaailmassa aisteille on paljon tarjontaa, paitsi tuntoaistille, Eija Huttunen sanoo.

Makaan hierontatuolilla viltin alla, silmät peitettyinä ja kuulokkeista merenkohinaa sekä aasialaista huilumusiikkia kuunnellen samalla, kun tuntologi Huttunen hieroo käsiäni.

Tuntopub-konsepti tuntuu olevan klassisen hieronnan ja hellemmän kosketuksen yhdistelmä.

Hetkinen, mikä on tuntologi?

– Tuntologi on tuntoaistin ja läsnäolon ammattilainen. Koulutuksessa keskitytään tuntoaistin merkitykseen ja ymmärtämiseen. Koulutus kestää noin vuoden, se sisältää opetusta muun muassa mielen vaikutuksesta tuntoaistiin, Huttunen kertoo.

Kuumaa kauraa, kädestä pitäen

Kuva: Sara Aaltio

Jos minulla olisi Kippari-Kallen forkut, niin ne olisivat hieronnan kipein osuus. Hassummalta ei tunnu myöskään hieronta, jossa pehmitetään rystysten väliä. Vuoroaan odottava käsi lepää kuumakauratyynyn päällä pyyhkeeseen paketoituna.

Aina välillä Huttunen pitää minua viipyilevän hetken kädestä kiinni.

– Ihmisiltä puuttuu kontaktipinta toiseen ihmiseen, kun joudumme kilpaileman digivirikkeitä vastaan. Tarkoituksena on tuoda koskettamalla hyvää mieltä ja rentoutumista, Huttunen kertoo.

Alkujännityksen jälkeen huomaan rauhoittuvani. Silmien peittäminen tuntui aluksi hitusen kiusalliselta, mutta siitä pääsi nopeasti yli. Se vaatii luottamista toiseen ihmiseen.

Päähieronnassa ainoa miinus oli, että tuntologin käden ja pääni välissä olleen pyyhkeen natina tuntui ikenissä asti. Se ei ollut Huttusen vika, vaan minun ongelmani. Tuon äänen kuullessani tuntui siltä, että natustaisin pyyhettä hampaat vihloen.

Eniten hämmästyin siitä, että selkää pystyy hieromaan, vaikka hierottava olisi selällään. Mutta niin vain ristiselkä sai kyytiä, sopivasti.

– Huomaan, että olet työmoodissa, etkä voi päästää irti. Sitä me yritämme opettaa asiakkaalle: irtipäästämistä arjen kiemuroista.

Tosiaan, olen työkeikalla. Koekaniinina on hankala rentoutua täysin, sillä yritän painaa mieleeni kaiken, mitä tunnen operaation aikana, sillä ympäristön havainnointi on muuten estetty silmälapulla ja korvaläpillä. Haistan myös jonkin eteerisen öljyn tuoksun.

 

Päähieronnassa saatiin koekaniinin kallonmuoto esiin, ja jokseenkin raukea olo. Kuva: Sara Aaltio
Päähieronnassa saatiin koekaniinin kallonmuoto esiin, ja jokseenkin raukea olo. Kuva: Sara Aaltio

 

Kosketusta pelätään

Kun hieronta on ohi, alkaa keskustelu. Hieronnan aikana Huttunen puhui hyvin vähän. Enkä olisi edes kuullut mitään, sillä korvakuulokkeet blokkasivat osittain ulkopuolista ääntä.

Mistä ajatus tästä menetelmästä sitten sai alkunsa?

– Kosketus on vähentynyt, mutta tarve on lisääntynyt. Veikkaan, että ihmiset pelkäävät koskettaa toisiaan. Pelätään, että kosketuksessa on taka-ajatuksia, jotain seksuaalista.

Huttunen puhuu loppuunpalamisesta ja lohduttomuudesta. Nykymaailma on kylmä paikka, kaikesta on tullut suorittamista.

– Ihmiset antavat itsestään kaiken, mutta eivät saa riittävästi takaisin. Kosketus on lohduttavaa ja voimaannuttavaa. Pelkästään se, että joku koskettaa olkapäätä ja kysyy kuulumisia, tuntuu hyvältä.

Ennen kaikkea kyse on akkujen pikalataamisesta. Koekaniinin puhelin ladattiin hieronnan yhteydessä. Mokomasta oli hyytynyt akku.

– Jotkut lataavat omat akkunsa urheillessa tai luonnossa liikkuessa. Tuntopubissa minimoidaan muiden aistien käyttö ja keskitytään vain kosketuksen tuomaan hyvän olon tunteeseen, toki rentouttavan musiikin soidessa, Huttunen sanoo. HäSa

 

Lue myös: Tuhannet saavat kehoa kutkuttavia ”tinglejä”, kun Markus Patrikainen kuiskailee mikrofoniin – Miksi pintojen naputtelu ja lempeä juttelu rentouttaa monia?

 

Eija Huttunen

Tuntopub-hoitometodin ja -hierontatekniikan perustaja.

Erikoiskosmetologi ja ammatinopettaja, joka myös kouluttaa tuntologeja.

Hoitotyötä tehdessään Huttunen havaitsi, että ihmisillä on valtava kosketuksen tarve.

Avasi viikko sitten Tuntopubin Palokunnankatu 11:een. Vastaava perustetaan myös Kuopioon.

Tuntopubin tarkoitus?

”Missionamme on synnyttää uudenlainen kosketuskulttuuri. Visionamme on tuoda arkeen uudenlainen aistiravintolaketju. Kyse on paikasta, jossa voi pysähtyä ja tipahtaa hetkeksi arjen kiemuroista pois. Ihminen ei ole kone, joka kytketään pois päältä. Itselle on annettava lupa rentoutua.”

Koekaniinin tuomio

+ Odotukset ylittyivät. Ei mitään hipsuttelua, mukana oli myös klassista hierontaa ja kipukohtien pehmittelyä sopivalla voimankäytöllä.

+ Rauhallinen hetki keskellä hektistä työpäivää.

– Päänhieronnassa pyyhkeen natina takaraivossa tuntui ikenissä asti.

Koekaniini antaa kokemuksesta 3/5 porkkanaa.