Kanta-Häme

Tuomenkehrääjätoukat ovat täällä taas

Hämeessä on hämmästelty viime päivinä taas lehdistä paljaaksi syötyjä tuomia, joiden päälle on ilmestynyt laajoja harsomaisia kudoksia. Laajoja tuholaisesiintymiä on havaittu muun muassa Hattulan Mierolan ja Ilveskallion alueilla.

Seitin takana ovat tuomenkehrääjäkoin toukat, jotka ovat yleisiä taas tänä kesänä.

– Havaintoja on tullut Pirkanmaan ja Pohjois-Karjalan tasolle asti, mutta todennäköisesti ilmiötä on myös pohjoisempana, vaikka tuhoilmoituksia ei olekaan tullut, kertoo Metsäntutkimuslaitoksen tutkija Antti Pouttu.

Hyönteisseurantatilastojen mukaan toukkakannat ja sitä myöten harsoesiintymät ovat tavanomaista laajempia aina noin 12 vuoden välein.

– Eli sinänsä ilmiö ei ole poikkeuksellinen, mutta ihmiset ehtivät aina unohtaa, että tällaistakin on, Pouttu hymähtää.

– En osaa sanoa, miksi laajemman esiintymän väli on yleensä noin 12 vuotta. Se vain kuuluu luonnon kiertokulkuun.

Esteettinen haitta

Tuomenkehrääjäkoita voidaan torjua myrkyttämällä tai suihkuttamalla puut puhtaiksi vedellä. Tutkijan mukaan se on kuitenkin turhaa.

– Mitään ei tarvitse tehdä. Tuomet ehtivät tehdä tänä kesänä vielä uudet lehdet.

– Puukuolemia tulee ainoastaan, jos kesä on todella kuuma ja kuiva, mutta muuten toukkien syömät lehdet tai harsot eivät ole tuomille fataaleja, Pouttu rauhoittelee.

Hänen mukaansa kyse on ainoastaan esteettisestä haitasta.

– Vaikka voihan harsoja pitää kauniinakin! Se on vain asennekysymys, ensi kesänä tuomi näyttää taas ihan normaalilta.

Tuomenkehrääjäkoikantaan tai tulevien kesien ilmiöön myrkytyksellä ei tässä vaiheessa enää edes pysty vaikuttamaan.

– Toukat ovat menossa jo koteloon, josta kuoriutuvat loppukesällä.

Aikuiset perhoset munivat uudet toukat vielä saman kesän kuluessa.

Tuomenkehrääjäkoin tunnistaa valkoisista etusiivistä, joissa on mustia pilkkuja. Tosin samaan sukuun kuuluvat pihlajankehrääjäkoi ja omenankehrääjäkoi näyttävät ihan samalta. (HäSa)