Kanta-Häme

Tuontilohi on kalojen kuningas

Hämeenlinna

Kestää vielä pitkään ennen kuin Suomen kaupoissa aletaan myydä luomukalaa. Jo nyt kaupoissa myytävää kalaa pidetään lihaa eettisempänä, terveellisempänä ja ekologisempana vaihtoehtona, vaikkei se luomua olisikaan.

Heimon Kalan myyntijohtaja Juha Alanen sanoo, ettei luomukalan kehittämiselle ole tällä hetkellä tarvetta, sillä luomukalan markkinat ovat marginaaliset. Kalanviljelyn kääntyminen luomuvaihteelle on kaiken lisäksi hidasta ja kallista.

Norjalaista luomulohta myy tällä hetkellä ainoastaan yksi suomalainen yritys.

– Kala on jo nyt terveellinen vaihtoehto, eikä sen hiilijalanjälkikään ole suuren suuri. Tuotantoeläimenä kala voi ihmisten mielestä sikaa tai siipikarjaa paremmin, Alanen sanoo.

Alanen muistuttaa, että toisin kuin yleensä luullaan, ei luonnonvesissä kasvanut kala ole luomua. Luomukala viljellään ja ruokitaan teollisilla täysrehuilla, jotka täyttävät luomuehdot. Avoimia kysymyksiä on kuitenkin vielä liian paljon.

Heimon Kala kasvattaa tällä hetkellä vuosittain kolme miljoonaa kiloa kalaa Ruotsin Storumanissa ja Suomessa Paraisten Houtskarissa. Itse kasvatettujen kalojen lisäksi ostetaan lisäksi kalaa lähinnä muista Pohjoismaista.

– Aloitimme kalankasvatuksen yhdeksän vuotta sitten. Se on erittäin tarkkaan säädeltyä ja olosuhteiden on oltava hyvät paitsi kalalle myös ympäristölle, Alanen kertoo.

Yrityksellä on tuotantolaitokset Hämeenlinnan Rengossa ja Saarenmaalla Virossa. Kun kalat on perattu aamulla, lähtevät ne saman tien Renkoon savustettaviksi, fileoitaviksi ja loimutettaviksi tai Saarenmaalle kylmäsavustettaviksi tai graavattaviksi.

Perillä kalat ovat jo seuraavana aamuna.

– Asiakkaat luulevat kalan pilaantuvan nopeasti, mutta se ei pidä paikkaansa. Kokonainen kirjolohi säilyy hyvänä kymmenen päivää, Alanen sanoo.

Juha Alanen sanoo kalankasvatuksen kehittyvän koko ajan. On luultavaa, että kasvatusaltaat siirtyvät seuraavaksi maalle. Nyt ne ovat liian usein säiden armoilla.

Tällä hetkellä katseet ovat kääntyneet Heimon Kalassa uusien tuotteiden lanseerauksen lisäksi vientiin. Erityisen innostuneita on maailmalla oltu mädistä.

– Viime vuonna käynnistyi mädin vienti Japaniin. Ns. sushikomädin lisäksi Japaniin aletaan viedä kirjolohifileitä. Neuvotteluja käydään koko ajan muidenkin maiden kanssa, Alanen sanoo.

Norja on kalankasvatuksen ehdoton mahtimaa. Suomessa markkinat ovat paljon pienemmät, sillä täällä ei syödä kalaa kuin keskimäärin 16 kiloa vuodessa.

Juha Alanen tietää, että suomalaiset suosivat savustettua kirjolohta ja graavilohta joulupöydässä, eikä silliäkään sovi unohtaa. Joulu on ehdottomasti kalan suurin sesonki.

– Kyllä minä uskon, että kalankulutus lisääntyy. Jo nyt 29 prosenttia suomalaisista ilmoittaa vähentäneensä punaisen lihan syöntiä. Ainakin vanhemmat suomalaiset tietävät hyvin, että kalan kypsentää nopeammin kuin broilerin rintafileen, Alanen markkinoi.