Kanta-Häme

Tuore Käypä hoito -suositus haluaa järkeistää sairauspoissaoloja ja lisätä yhteistyötä työterveyshuollon kanssa

Uudella suosituksella halutaan nopeuttaa sairastuneiden töihin palaamista.
Varman ylilääkäri Jan Schugk korostaa, että on selviä sairaustapauksia, jossa ihminen ei kykene menemään töihin, mutta esimerkiksi masennuspotilailla nopeampi työhön paluu voi olla hyväksi. Kuva: Tapio Tuomela
Varman ylilääkäri Jan Schugk korostaa, että on selviä sairaustapauksia, jossa ihminen ei kykene menemään töihin, mutta esimerkiksi masennuspotilailla nopeampi työhön paluu voi olla hyväksi. Kuva: Tapio Tuomela

Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin sairauspoissaolotarpeen arviointia koskeva Käypä hoito -suositus julkaistiin maanantaina.

Työryhmässä mukana ollut työeläkevakuutusyhtiö Varman ylilääkäri Jan Schugkin mukaan lääkärit myöntävät sairauspoissaoloja pitkälti ajan saatossa syntyneiden käytänteiden mukaan.

– Kansainvälisesti katsottaessa Suomessa on sairauspoissaoloja varsin paljon. Olemme terve ja jopa onnellinen kansa. Tämä kertoo osaltaan siitä, että käytännöt ovat varsin vakiintuneet.

Suosituspaneelin puheenjohtajan, LT, dosentti Jorma Komulaisen mukaan tärkeimpänä lähtökohtana suosituksen laatimiselle oli, että sairauspoissaolojen tarpeen ja keston arvioinnissa on perustelematonta vaihtelua arvioijasta riippuen.

Käypä hoito -suosituksessa ohjeistetaan lääkäreitä, mitä asioita tulee ottaa huomioon sairauspoissaolotarvetta arvioidessa. Yhdenmukaistamalla käytäntöjä, yhdenmukaistetaan myös potilaiden kohtelua.

– Pyrkimyksenä on lisätä potilaan oikeusturvaa. Suosituksella ei ole tarkoitus lyhentää tai pidentää sairauspoissaoloja, vaan järkeistää niitä, Komulainen sanoo.

Komulainen painottaa, että sairauspoissaolojen tulee tukea sairaudesta tai vammasta toipumista. Käypä hoito -suosituksessa korostetaan yhteistyötä työterveyshuollon kanssa.

– Työterveyshuollolla on tuntemus työn luonteesta ja mahdollisuus tarvittaessa vaikuttaa työn muokkaamiseen niin, että potilas voi työssään paremmin.

Sairauspoissaolon pituus riippuu työn laadusta

Schugk korostaa, ettei lääkäreillä ole juurikaan käytettävissään tutkimustietoa sairauspoissaolojen terveyshyödyistä eli esimerkiksi siitä toipuuko potilas paremmin lyhyemmällä vai pidemmällä sairauspoissaololla.

Jotain tutkimustietoa on. Schugk nostaa esiin Keski-Suomessa toteutetun hankkeen, jossa työterveyshuolto kytkettiin tiiviisti selkäpotilaiden hoitoon. Verrattuna muihin sairaanhoitopiireihin selkäleikkauksen jälkeinen sairauspoissaolo puolittui ja pelkästään Kelan sairauspäiväkorvauksia säästyi 2 280 euroa potilasta kohti.

– Poissaolon tarve on hyvin erilainen riippuen siitä, onko ihminen betoniraudoittaja tai asiantuntijalääkäri vakuutusyhtiössä. Varsinkin erikoissairaanhoidossa on muodostunut käytännöksi, että esimerkiksi säärimurtumasta myönnetään kaikille sama 4–6 viikkoa sairauspoissaoloa.

On kuitenkin säärimurtumaa haasteellisimpia diagnooseja. Mikä on optimaalinen sairauspoissaolo esimerkiksi masennusta sairastavalle?

Schugkin mukaan psykiatrienkin keskuudessa on tästä vahvoja näkemyseroja.

– Pitkät poissaolot itsessään voivat aiheuttaa työkyvyttömyyttä. Ahdistuneen ihmisen eristäytyessä kotiin hänen sosiaalisen tilanteiden pelkonsa voi jopa pahentua.

Rationaalista säästöä

Schugk arvelee, että uudet Käypä hoito -suositukset nostattavat kritiikkiä. Ovatko ne laadittu vain rahan säästämistarkoituksessa ja rahastetaanko työterveyshuollon palveluilla?

– Se ajatus tässä ei todellakaan ole, että työterveyshuolto saisi lisää liikevaihtoa. Kyse on rationaalisesta säästöstä. Pyrkimyksenä on myös välttää turhia kustannuksia.

Schugk toivoo asiakkaan saavan jatkossa osuvamman arvion sairauspoissaolon tarpeesta osana toipumistaan.

– Niin pitkälle kuin ihmisten tilanteita nyt voi samanlaisina pitää, he tulevat yhdenvertaisesti kohdelluiksi. HÄSA.

 

Sairauspoissaolotarpeen arviointia koskeva Käypä hoito -suositus

Pyrkii vähentämään lääkäristä johtuvaa, perusteetonta vaihtelua sairauspoissaolon tarpeen arvioinnissa ja tukemaan arviointien yhteydessä käytäviä keskusteluja ja arviointien osuvuutta.

Sairauspoissaolon tulee perustua diagnosoituun sairauteen tai vammaan.

Asiakkaan toimintakykyä verrataan työssä vaadittavaan toimintakykyyn.

Jo alkuvaiheessa tulee harkita mahdollisuutta terveydelle sopivaan työhön. Työ tukee terveyttä ja työkykyä.

Työhön paluuta voidaan tukea kuntouttavilla ja työhön kohdistuvilla toimilla.

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia.