Kanta-Häme

Tuorein leipä kohoaa yhä paikallisesti

Leipomoteollisuus menetti viime vuonna elintarvikealan parhaan työllistäjän tittelin lihateollisuudelle.

Samalla leipomoteollisuuden työllisten lukumäärä putosi alle 8 000:n. Kymmenessä vuodessa työllisten määrä on laskenut yli 2 000:lla. Pääasiallisia syitä ovat automatisaatio mutta myös tuotannon siirtäminen halvempien työvoimakustannusten maihin.

Paikallisuus ei kuitenkaan ole uhattuna, sillä Suomessa toimii edelleen 680 paikallisleipomoa.

– Leipää valittaessa tärkeimpiä tekijöitä ovat paikallisuus, tuoreus ja maku, tärkeimpänä ehkä tuoreus, projektityöntekijä Seppo Rantanen Suomalainen leipäkori -hankkeesta perustelee paikallisuuden voimaa. Hanke toimii Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän alaisuudessa.

Vaikka lähiruoka-ajattelu on pinnalla, joka neljäs tai viides Suomessa myytävä leipä on valmistettu ulkomailla.

– Toisaalta tuonnin kasvu on pysähtynyt ja suunta käy myös takaisinpäin. Esimerkiksi Fazer on lisännyt paikallispisteitään, Rantanen toteaa.

Kuinka paikallista paikallinen leipä sitten on? Leipomot ostavat raaka-ainetta teollisuudelta ja esimerkiksi myllyjä ei ole enää edes jokaisella seutukunnalla.

– Työtä tehdään sen eteen, että raaka-aineet saadaan mahdollisimman läheltä. Esimerkiksi jauhojen suhteen meillä on ollut hyvä tuuri. Ne tulevat pääosin Myllyn Parhaalta Hyvinkäältä ja Reunasalon Myllystä Marttilasta. Pensasmustikan saamme Kalannista ja sokerikin on suomalaista, Jokioisten Leivän toimitusjohtaja Seppo Virtanen luettelee.

Samalla Virtanen huomauttaa, että paikallinen ei voi kuitenkaan maksaa paljon enempää.

– Liiketoiminnan lait pätevät mutta ihan senteistä valinta ei saa olla kiinni. Hiilijalanjäljen pienentäminen on osa toimintastrategiaamme, Virtanen sanoo ja korostaa, että lähellä pyörivät eurot edistävät samalla koko aluetaloutta.

Samaa periaatetta noudatetaan Markun Pakarissa.

– Läheltä pyritään ostamaan mutta hinnan ja laadun pitää kohdata, Markku Lehtinen tiivistää.

Pienen volyymin Markun Pakari myy käytännössä kaiken omasta myymälästään eikä edes yritä tuotteitaan päivittäistavarakaupan jättien hyllyille.

Virtanen antaa sen sijaan kiitosta paikallisille kauppiaille sekä myymälä- ja ruokahuoltopäälliköille.

– Paikallisia tuotteita arvostetaan, eikä meidän tuotteillamme ole ollut vaikeuksia päästä kauppojen hyllyille.

Leipomoalan paikallisuutta ruokkii Suomen rikas leipäperinne, joka vaihtelee maakunnasta toiseen.

Suomalainen leipäkori -hankkeen projektipäällikkö Minna Mäkinen kuitenkin varoittaa tuudittautumasta paikallisen leivän itsestäänselvyyteen.

– Leipäkulttuurikin muuttuu, ja kansallisten makujen eteen on tehtävä töitä.

– Tulevaisuudenuskoa antaa lähiruoan korostuminen ja se, että nuoret ovat kiinnostuneet alasta, Mäkinen toteaa.

Seppo Virtanen seuraa nuorten kulutuskäyttäytymistä tarkoin.

– Nuoret ovat jo pitkään korostaneet läheltä saatavien raaka-aineiden merkitystä.

Varmin tapa varmistua leivän paikallisuudesta on tarkistaa valmistuspaikka pussin kyljestä. Helppoa se ei kuitenkaan aina ole.

– Mitä kätketympi valmistuspaikka on, sitä todennäköisemmin tuote on valmistettu kauempana, Mäkinen muistuttaa.