Kanta-Häme

Tuottoapua haetaan nyt asunnoista

Hämeenlinna

Matalat korkotasot ovat kasvattamassa kiinteistösijoittamisen suosiota, ja suoran asuntosijoittamisen rinnalle pankit ovat myös lanseeraamassa entistä enemmän epäsuoraa asuntosijoittamista.

–  Sijoittajan täytyy alkaa miettiä sitä, kannattaisiko salkkujen matalakorkoisten korkokomponenttien osuuksia lähteä korvaamaan vaihtoehtoisilla sijoituskohteilla ainakin osittain, kertoo Lähi-Tapiolan varainhoidon ekonomisti Timo Vesala.

Lähi-Tapiola järjesti Hämeenlinnan Verkatehtaalla sijoitusillan, jossa esitelmöitiin vaihtoehtoisista sijoittamisen muodoista.

Asuntorahastojen suosioiden kasvu on yksi seuraus nykyisestä taloudellisesta tilanteesta, koska perinteisiltä korkomarkkinoilta ei ole odotettavissa entisenkaltaisia tuottoja.

Tällä hetkellä sijoitusajan pidentäminen ei myöskään lämmitä sijoittajaa, koska monen pitkäaikaisen lainan korko on matalalla. Suomen valtion 10-vuotisen obligaation korko oli tiistaina 0,12 prosenttia.

Vastaavasti osakemarkkinoilla pörssien indeksiluvut ovat korkeat, ja hitaasta kasvusta huolimatta talouden näkymät ovat epävarmat. Riskit ovat suuret.

– Osakkeet ovat historiallisessa katsannossa tällä hetkellä kalliita, ja se on seurausta tästä nollakorkoympäristöstä, Vesala lisää.

Apua haetaan siis asunnoista.

Suora asuntosijoittaminen on osin vaikuttanut siihen, että Suomen kasvukeskuksissa pienistä kerrostaloasunnoista pulaa. Pienten asuntojen arvo onkin noussut kysynnän seurauksena.

Viime vuosina epäsuora asunto- ja kiinteistösijoittaminen on nostanut päätään.

Esimerkiksi Finanssialan keskusliiton julkistamassa finanssialan vuositilastossa kasvu on ollut valtavaa.

Vuoden 2015 lopussa kotimaisilla sijoitusrahastojen kokonaispääomasta 1,7 miljardia oli sijoitettu kiinteistörahastoihin, ja vuoden aikana pääoman osuus kasvoi yli 79 prosenttia. Kuluttajien osuus on kuitenkin vielä pientä. Alkuvuonna Finanssialan keskusliitto julkisti sijoitusrahastotutkimuksensa, jonka mukaan viisi prosenttia sijoitusrahastoihin sijoittaneista on pannut rahansa asuntorahastoihin.

Vesalan mukaan asuntokiinteistösijoitukset ovat houkuttelevia siksi, etteivät ne korreloi suoraan osakemarkkinoiden voimakkaaseen heilahteluun.

– Korkokomponenttien osuuden ei pitäisi merkittävästi lisätä sijoitussalkun riskitasoa, hän sanoo.

Asuntosijoittamisen perinteinen noin viiden prosentin korkotaso vaikuttaa yhtäkkiä hyvältä tuotolta.

Suomenkasarmeille Hämeenlinnaan on myös tulossa ensimmäiset asuntorahaston omistamat vuokra-asunnot, kun S-Asuntorahasto rakennuttaa 44 vuokra-asuntoa Hämeenlinnaan (HäSa 24.10.). Asuntorahastot ovat olleet yksi sijoituspalveluita tarjoavien yhtiöiden kehittämä ratkaisu nollakorkopulmaan.

Riski on verraten pieni verrattuna osakkeisiin, eikä piensijoittajalla tarvitse olla kokonaisen asunnon ostamiseen tai asuntolainaan vaadittavaa pääomaa.

– Asuntosijoittaminen kiinnostaa perinteisesti suomalaisia, ja se mielletään tutuksi, Lähi-Tapiolan asiakasvarainhoitaja Salla Viitanen sanoo.

Lähi-Tapiolan yksityispankinjohtajan Aaron Paulakorven mukaan Lähi-Tapiolan asuntorahastossa on tällä hetkellä noin 1 600 vuokra-asuntoa. Lähi-Tapiola ostaa tontin ja rakennuttaa asunnot.

– Haluamme tuoda asiakkaillemme vaihtoehtoja, joilla päästä suursijoittajien puolelle sekä päästä saman tien kiinni kassavirtaan, kertoo Paulakorpi.