Kanta-Häme

Tupakka on leikkauspöydällä ongelma

Leikkausten jälkeisten komplikaatioiden ja tupakoinnin välistä yhteyttä on tutkittu ainakin parinkymmenen vuoden ajan.

Selville on saatu, että tupakoitsijat toipuvat leikkauksesta savuttomia huonommin.

Tiedetään myös, että tupakansavun sisältämä nikotiini heikentää pintaverenkiertoa ja häkä veren hapenkuljetuskykyä. Tupakoitsijan luut luutuvat hitaammin ja haavat umpeutuvat verkkaisemmin, jolloin ne avautuvat helpommin sekä altistuvat tulehduksille.

Miksi asiaan havahdutaan siis vasta nyt?

– Tietoa on ollut, mutta toimintamalli on puuttunut. Sellaiseen olemme nyt saaneet mallin Etelä-Pohjanmaalta, ja haluamme olla ensimmäisten joukossa tupakoinnin kitkemiseksi leikkauspotilailta, kertoo ylilääkäri Jukka Vadén Kanta-Hämeen keskussairaalan keuhkosairauksien klinikalta.

Mallia Ruotsista ja Pohjanmaalta

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä on otettu käyttöön toimintamalli nimeltä Tupakoimattoman leikkaus. Järjestelmä on alunperin lähtöisin Ruotsista. Suomessa Kanta-Hämeen lisäksi sekä Etelä-Pohjanmaan että Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirit ovat sitoutuneet auttamaan potilaan eroon tupakasta.

Ensimmäisen potilaan tupakointikartoituksen tekee lähetteen tekevä lääkäri.

– Suurin osa tupakoitsijoista on jossakin vaiheessa harkinnut lopettamista. Kun lääkäri sitten sanoo, että nyt olisi aika, on ensireaktio usein, että ei vielä, kuvaa keuhkosairauksien erikoislääkäri Tuomas Rosberg Kanta-Hämeen keskussairaalasta.

Fyysistä ja psyykkistä

Lääkärin tehtävänä on tuoda leikkauspotilaan tietoon se, että komplikaatioriski on huomattavasti pienempi, mikäli hän luopuu tupakasta. Riski koskee keuhkosairauksien lisäksi kaikkia kirurgisia toimenpiteitä.

Rosbergin mukaan vieroitusoireita pelätään usein turhaan. Pahin vaihe kestää yhdestä kahteen vuorokautta, ja ärtymyksen, levottomuuden, unettomuuden ja keskittymisvaikeuksien pitäisi helpottaa viimeistään kuukauden kuluttua lopettamisesta.

Nikotiiniriippuvuus tapahtuu aivoissa. Sitten ovat vielä ne sosiaaliset syyt.

– Jos 14-vuotiaasta on tupakoinut, on siitä muodostunut olennainen osa aikuisuuden identiteettiä. Siksi siitä luopuminen on vaikeaa.

Savuttomuudesta muistutetaan useasti

Savuttoman leikkauksen toimintamallin uskotaan yleistyvän valtakunnallisesti. Aikataulusta ei ole tietoa, sillä jokainen sairaanhoitopiiri päättää asiasta itsenäisesti.

Tupakointi on kuitenkin Suomessa vähentynyt dramaattisesti. Kun sodanjälkeisen Suomen miesväestöstä tupakoi neljä viidestä, tekee niin nykyisin vain viidesosa.

Kun leikkauslähete saapuu erikoissairaanhoidon puolelle, potilas saa ajanvarauskirjeen mukana potilasohjeet. Ennen leikkausta keskustellaan lääkärin kanssa, jonka tehtävä on niin ikään kartoittaa potilaan tupakointitilanne ja antaa tietoa.

Tupakointi saattaa tietyissä tapauksissa olla jopa este leikkaukseen pääsemiselle, mikäli lääkäri näkee riskit liian suuriksi.

Keskustelu vierottaa parhaiten

Leikkauksen jälkeen voimavarat ovat koetuksella. Tupakointi lisää riskiä komplikaatioihin, jonka vuoksi siitä tulisi luopua mahdolllisimman aikaisessa vaiheessa.

Esimerkiksi keuhkoleikkauksissa vähimmäisaika olisi kuusi savutonta viikkoa sekä ennen että jälkeen leikkauksen.

Kaikille ei riitä pelkkä tahdonvoima. Lääkkeellistä nikotiinikorvaushoitoa on mahdollista saada lääkärin reseptillä, ja kaikki halukkaat potilaat ohjataan tupakanvierotusohjaukseen, jossa on mahdollista keskustella säännöllisesti joko kahden hoitajan kanssa tai ryhmässä.

Rosbergin mukaan tupakoitsija yrittää lopettamista kolmesta neljään kertaan ennen onnistumista.

– Tutkimusten mukaan tehokkain apukeino on hoitajan kanssa keskustelu. (HäSa)