Kanta-Häme

Turengin asema on entisöity rakkaudella, mutta ulosottovirasto ei ole saanut sitä huutokaupattua

Turengin asema on yksi Suomen vanhimmista rautatieasemista, mutta viime aikoina se on ollut otsikoissa ulosottoviraston huutokaupattavana. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet aseman historia ja sen kiitelty saneeraus, joka on tehty yhteistyössä Museoviraston kanssa.

 

Kun Mikko Sampo ja Maspe Jäntti menivät ensimmäistä kertaa katsomaan myynnissä ollutta Turengin asemarakennusta, ei näky hivellyt silmiä.

Yli 150-vuotiaan rakennuksen sisäkatoista roikkui sählymailoja muistuttavia maalikaistaleita. Tapetit repsottivat, ja lattiat oli peitetty linoleumilla, muovimatoilla ja jopa bitumilla. Osa ikkunaruuduista oli rikki, ja käyttämättä olleessa rakennuksessa oli selvästi pidetty bileitä. Yhden odotushuoneen lattialla oli jäljet nuotiosta.

Rakennuksen runko oli kuitenkin hyvässä kunnossa ja uunit toimivat. Katto oli uusittu Museoviraston toimesta 2000-luvun alussa.

 

Sampo ja Jäntti jättivät asemasta tarjouksen, joka hyväksyttiin. Seuraavat 11 kuukautta he remontoivat asemaa kymmenen ammattilaisen kanssa.

Rakennuksesta uusittiin käytännössä koko talotekniikka: sähköt, viemärit, vesijohdot, lämmitys.

– Keittiö oli suurin kohde, koska se piti muuttaa elintarviketilaksi ja siihen piti tehdä vesieristys, Jäntti kertoo.

Rakennuksen ulkoasuun ei koskettu sisäänkäyntiä lukuun ottamatta.

Aseman alkuperäinen pääsisäänkäynti oli junaradan puolella. Remontissa se siirrettiin rakennuksen toiselle puolelle.

Koska rakennus on suojeltu, vaati tämä kaikki luonnollisesti Museoviraston luvan. Jäntin mukaan yhteistyö sujui kuitenkin koko ajan jopa yllättävän hyvässä yhteisymmärryksessä.

– Kun Museoviraston edustajat saapuivat ensimmäistä kertaa asemalle, kävi äkkiä selväksi, että olemme samalla aaltopituudelta. Meillä kaikilla oli tahto tehdä entisöinti alkuperäistä kunnioittaen, hän kertoo.

 

Maspe Jäntti, Mikko Sampo ja Onni-koira jättävät Turengin asemalle jäähyväisiä. Ulosottovirasto on yrittänyt huutokaupata rakennusta kolmeen otteeseen, mutta tarjoukset ovat olleet liian alhaisia.

 

Alun perin Turengin aseman tilat oli suunniteltu paitsi rautatieasemaksi myös asemapäällikön asuintiloiksi.

Aseman alakerrasta löytyi kolme odotussalia: yksi kolmannelle luokalle, yksi toiselle luokalle ja yksi ensimmäiselle luokalle. Lisäksi junanlähettäjälle oli oma huoneensa ja asemapäällikölle toimisto.

Kolmannen luokan odotussalissa kerrotaan olleen oma nurkkauksensa saappaille. Maalaiset vaihtoivat salissa rapaiset saappaansa nappakenkiin suunnatessaan kaupunkiin. Saappaat jäivät asemalle odottamaan omistajiensa paluuta.

Yläkerrassa sijainneiden asemapäällikön asuintilojen yhteyteen suunniteltiin myös huoneisto tsaarille. Turengin asemasta kaavailtiin alun perin risteysasemaa, josta olisi lähtenyt suora rata Pietariin. Tällöin tsaari olisi yöpynyt matkan teon yhteydessä asemalla.

Pietarin-rata ei kuitenkaan toteutunut maaston haastavuuden takia, ja niin Riihimäestä tuli risteysasema.

 

Lue myös: Lähes miljoonalla eurolla remontoidusta Turengin asemasta tarjottiin huutokaupassa yksiön hintaa

 

Remontissa asema suunniteltiin ravintolaksi, jonka haluttiin kuvastavan sisustukseltaan 1800-luvun henkeä.

Jäntti kertoo lukeneensa suunnilleen kaikki 1800-luvun sisustusta käsittelevät kirjat, joita sai käsiinsä. Hän kävi tutustumassa alueen kartanoihin, joissa oli säilytetty tuon ajan henkeä. Vaikutteita haettiin myös Pietarista tutustumalla kolmen päivän ajan vastaavan aikakauden rakennuksiin ja sisustuksiin.

Iso henkeä luova tekijä ovat aseman tapetit. Jäntti otti niihin vaikutteita Museoviraston ottamista tapettinäytteistä.

1800-luvulla tapetteja vaihdettiin usein ja sisustukseen kuului, että jokaisessa huoneessa oli eriväriset tapetit. Museoviraston näytteissä jokaisesta huoneesta löydettiinkin 10–13 erilaista tapettikerrosta. Jäntti kertoo ottaneensa mallia alimmaisesta eli vanhimmasta kerroksesta.

 

Aseman jokaisessa huoneessa on erilaiset tapetit, jotka mukailevat aseman alkuperäistä sisustusta.

 

Tietenkin remontissa piti materiaalien ja yksityiskohtien suhteen tehdä myös joitain kompromisseja. Alakerrassa kahden ison salin lattioihin piti asentaa tammiparketit, koska niiden alkuperäinen lautaverhoilu oli pilalla. Takkoihin puolestaan asennettiin maakaasulämmitys.

– Jos tätä taloa lämmitettäisiin talvisin pelkillä puilla, täällä pitäisi olla yksi kokopäiväinen työntekijä kantamassa klapeja, Jäntti nauraa.

Vanhan rakennuksen lämmittäminen talvisin vaatii nykyiselläänkin ennakointia. Esimerkiksi suuret lämpötilanvaihtelut voivat olla haastavia.

– Kaikkia suuria uuneja ei kannata lämmittää, jos seuraavana päivänä lämpötila nousee esimerkiksi kymmenellä asteella, koska lämpö säilyy isoissa uuneissa pitkään, Jäntti toteaa.

Eristyksen puolesta rakennus on kuitenkin kunnossa. Ikkunat eristetään talvea varten edelleen vanhaan tapaan paperiteipeillä.

 

Suomen rakennuskannasta yksi prosentti on ennen 1900-lukua rakennettua. 1860-luvulla rakennetun aseman ikäisiä rakennuksia Mikko Sampo arvelee olevan rakennuskannasta vain noin promillen luokkaa.

– Suomessa on tuhottu valtavasti rakennusperinnettä ja tuhotaan edelleen, Jäntti sanoo.

Turengin aseman tulevaisuus on edelleen hämärän peitossa. Asemalla ei ole enää ravintolatoimintaa, ja se on myynnissä.

– Rakennukseen ei saisi rakastua, mutta toivomme, että tämä menee hyviin käsiin, joissa rakennuksesta pidettäisiin vuosittain edelleen hyvää huolta, Sampo sanoo. HÄSA

 

Aseman yläkerran isoin sali on ollut aikoinaan asemapäällikön oleskeluhuone.

 

Turengin asema

Rakennettu vuonna 1862. Entisöity vuonna 2008.

Pinta-ala 555 m2.

Suunnittelija Carl Albert Edelfelt (Albert Edelfeltin isä).

Lipunmyynti asemalla loppui vuonna 1999.

Museoviraston suojelukohde.

Rakennuksessa toimi vuosina 2009–2018 Turengin asemaravintola.

Lue lisää aiheesta:

Turengin asemasta tarjottiin yksiön hintaa

Turengin asemaa huutokaupataan kolmatta kertaa

Turengin vanha asemarakennus on myynnissä

Päivän lehti

26.1.2020