Kanta-Häme

Turengin oppilaat eivät ehkä siirrykään väistötiloihin - "Esityksenä oli, että varattaisiin rahaa, mutta suunnitelmat näyttävät muuttuneen"

Turengin koulu ei näillä näkymin siirry väistöön uuden koulukeskuksen rakentamisen ajaksi. Nykyinen koulu on tarkoitus purkaa vasta koulukeskuksen ensimmäisen vaiheen valmistuttua.
Turengin koulu voi toimia nykyisissä tiloissaan siihen asti, kunnes alakoululle tarkoitettu koulukeskuksen ykkösvaihe valmistuu. Arkistokuva syksyltä 2017.

Turengin koulukeskushanketta on supistettu väistötilojen osalta. Rakennuttaja Harri Turusen mukaan väistötiloja ei näillä näkymin järjestetä.

– Esityksenä oli aiemmin, että väistöön varattaisiin rahaa, mutta suunnitelmat näyttävät muuttuneen, hän kertoo.

Lopullinen varmuus hankkeesta saadaan joulukuun 10. päivä, jolloin valtuusto päättää kunnan ensi vuoden budjetista ja tulevan nelivuotiskauden taloussuunnitelmasta.

Hankesuunnitelman aiemmassa vaiheessa oli maininta, että väistötilat voitaisiin järjestää esimerkiksi Kiipulasta.

Talous- ja hallintojohtaja Jenni Jokelan mukaan rahoitussuunnitelmissa on lähdetty siitä, ettei väistöä tarvita, koska koulukeskus on päätetty toteuttaa kahdessa vaiheessa.

Koulukeskuksen ykkösvaihetta ei siten voi rakentaa osittain nykyisen koulun paikalle, kuten alun perin suunniteltiin.

 

Mikäli valtuustokin on sitä mieltä, ettei väistötiloille ole tarvetta, Turengin koulu toimii kolmisen vuotta rakennustyömaan vieressä. Vasta sen jälkeen, kun kouluväki on päässyt uudisosaan, on vuorossa vanhan koulun purku.

Ihan ilman väistötiloja Janakkala ei kuitenkaan pärjää, sillä Tervakosken yhteiskoulun nykyiset tilat puretaan uuden koulukeskuksen alta. Yläkoulu ja lukio siis väistävät muualle.

Niiden osalta väistötilamahdollisuudet ovat Turusen mukaan joko Kiipula tai parakkikoulu nykyisen koulun – eli tulevan rakennustyömaan – vieressä.

 

Valtuusto päätti tällä viikolla Turengin ja Tervakosken koulukeskusten rakentamisesta, mutta suunnittelu voi alkaa kunnolla vasta valtuuston budjettikokouksen jälkeen joulukuussa.

Turengin koulukeskuksen suunnittelussa menee Turusen mukaan 9–12 kuukautta, joten todennäköisesti rakentaminen saadaan alkuun vuoden 2020 alussa.

– Suunnitteluaikaa pidentää se, että koko koulukeskus suunnitellaan kerralla, vaikka kakkosvaihe toteutetaankin vasta vuodesta 2023 alkaen, Turunen selvittää.

Toteutusjärjestykseksi on päätetty, että ensi suunnitellaan ja rakennetaan Turengin ykkösvaihe (2019–2021), seuraavaksi Tervakosken koulukeskus (2020–2022) ja viimeiseksi Turengin kakkosvaihe (aloitus 2023).

Lue myös: Turengin koulukeskus rakennettaneen kahdessa vaiheessa – myös väistötiloista on jo olemassa alustavia suunnitelmia

 

Ensimmäinen asia rahoituspäätöksen jälkeen on se, millä mallilla hanke toteutetaan. Vaihtoehtoja on Turusen mukaan neljä: KVR eli kokonaisvastuu-urakka, elinkaarimalli, allianssi tai vuokraaminen.

Vaihtoehtojen joukossa ei ole perinteisintä mallia eli sitä, että kunta itse rakennuttaisi. Kunnan resurssit eivät siihen Turusen mukaan riittäisi.

 

Keskiviikkona tullut tieto Tervakosken liikuntahallia koskevasta 750 000 euron valtionavustusesityksestä on tietysti myönteinen uutinen Janakkalan kunnalle, mutta käytännön vaikutusta sillä ei Turusen mukaan ole.

– Hallihan on jo päätetty toteuttaa joka tapauksessa, ja se irrotettiin koulukeskushankkeesta juuri siksi, että sitä varten voidaan jo tässä vaiheessa hakea valtionavustusta, Harri Turunen muistuttaa.

– Kyse on lisäksi nimenomaan esityksestä, varsinainen päätös tulee vasta ensi vuonna.

Liikuntahalli rakennetaan vuosina 2019–2020, ja se tarjoaa tiloja koululiikunnan lisäksi myös seurojen käyttöön. Sen kustannusarvio on 8,3 miljoonaa euroa. HäSa

Toteutusmalleja

KVR

Kokonaisvastuurakentamisessa kunta valitsee kilpailutuksella yrityksen, joka suunnittelee ja toteuttaa kohteen. Rakennus tulee alusta alkaen kunnan omistukseen.

Elinkaarimalli

Kunta valitsee kilpailutuksella yrityksen, joka suunnittelee ja rakentaa kohteen. Toteuttaja ylläpitää kohdetta, ja omistus voi olla kolmannella osapuolella. Kunta voi lunastaa kohteen itselleen 20 vuoden kuluttua.

Allianssi

Tämä malli sopii parhaiten erittäin suuriin kohteisiin – esimerkiksi uusi keskussairaala aiotaan toteuttaa allianssi-mallilla. Siinä yritys ja kunta toimivat kumppaneina. Koulukeskuksiin malli voisi sopia siinä tapauksessa, että molemmat koulukeskukset olisivat samassa hankkeessa.

Vuokraaminen

Kunta valitsee kilpailutuksella yrityksen, joka suunnittelee ja toteuttaa kohteen. Kohde jäisi pysyvästi yrityksen omistukseen, ja kunta maksaisi kohteesta vuokraa.