Kanta-Häme Janakkala

Turenkilainen Mike Jurvélius juuttui koronan takia Filippiineille, mutta nyt golftreeni sujuu taas lähinurmella

Vihdoinkin vauhdissa. Innokas golfin harrastaja Mike Jurvélius on vuosikaudet leikannut Turengin jäätelötehtaan viereisen viheralueen ruohon yhtä lyhyeksi kuin golfkentän väylällä. Koronakaranteeni Filippiineillä ja kotimaassa venytti harjoittelukauden alun heinäkuulle. Kuva: Pekka Rautiainen
Vihdoinkin vauhdissa. Innokas golfin harrastaja Mike Jurvélius on vuosikaudet leikannut Turengin jäätelötehtaan viereisen viheralueen ruohon yhtä lyhyeksi kuin golfkentän väylällä. Koronakaranteeni Filippiineillä ja kotimaassa venytti harjoittelukauden alun heinäkuulle. Kuva: Pekka Rautiainen

Turengissa moni tuntee tai vähintään tietää Mike Jurvéliuksen. Hän on se vanhempi herrasmies, joka golfaa itse hoitamallaan väylällä jäätelötehtaan vieressä aina melkein aina, kun on kotona ja säät sallivat.

Tänä kesänä Jurvélius on kuitenkin tähän asti joutunut pysyttelemään pois harrastuksensa parista. Syynä on se, että hän oli keväällä työmatkalla Filippiineillä yhdessä vaimonsa kanssa.

Koronapandemian takia reissu venyi lähes kahdella kuukaudella.

63 päivää neljän seinän sisällä

Nyt hän voi jo hymyillä, kun täydellisen ulkonaliikkumiskiellon ja yhdeksän perutun lennon jälkeen kotiinpaluu onnistui vihdoin ennen juhannusta. Heinäkuun alussa päättyi karanteeni kotimaassa.

– 63 päivää olimme täysin neljän seinän sisällä. Monenlaisessa kovassa paikassa olen ennenkin ollut, mutta tämä oli vaikeaa, kun olen tottunut liikkumaan joka päivä, Jurvélius sanoo.

Raskasta oli myös se, että paluupäivästä ei ollut tietoa. Lento toisensa jälkeen peruuntui, lippuja ei tullut tai Jurvéliukset eivät päässeet kentälle sovittuun aikaan.

– Asuimme Cebu-saarella hotellissa, joka pysyi onneksi auki koronasta huolimatta.

Aluksi Filippiineillä rajoitettiin nuorten ja ikäihmisten liikkumista, mutta huhtikuun 20. päivänä astui voimaan täyskaranteeni, jolloin esimerkiksi kaikki julkinen liikenne pysähtyi.

Ainoastaan apteekit ja pienet elintarvikemyymälät pysyivät auki, ja hotellin henkilökunta hankki Jurvéliuksille heidän tarvitsemiaan lääkkeitä ja ruokaa.

Filippiineille pariskunnan vei Jurvéliuksen työ palontorjunta-aineita ja -tarvikkeita valmistavassa suomalaisessa Xpyro oy:ssä. Tuttu yhteistyökumppani vuosien takaa joutui lopettamaan yrityksen markkinointi- ja koulutusmatkat, ja hän pyysi Jurvéliusta tilalleen.

– Olimme aikoinaan yhdessä yli 40 maassa metsä- ja paloalan kouluttajina. Kun hän otti yhteyttä ja pyysi jatkamaan työtään, toiveeseen oli helppo suostua.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Mike Jurvélius käy pelaamassa golfia Hattulassa, mutta harjoittelun hän tekee nykyään kotinsa lähellä sijaitsevalla viheralueella. Se vähentää autolla ajoa huomattavasti. Kuva Pekka Rautiainen

Työlle kaivataan jatkajaa

Helsingissä vuonna 1943 syntynyt Jurvélius on koulutukseltaan metsäopettaja, metsätalousinsinööri ja -teknikko. Metsätyöt veivät hänen maailmalle parikymppisenä, ja sen jälkeen matkoja ja työkomennuksia ulkomailla on riittänyt.

Metsänhoidon asiantuntijatehtävien rinnalle alkoi vuosien mittaan tulla yhä enemmän metsäpalojen torjuntaan liittyvää koulutusta, ja 1990-luvulta lähtien se on ollut hänen päätoimialaansa.

Työnantajana on ollut milloin Suomen ulkoministeriö, milloin YK:n metsäosasto, ja työ keskittyi kehitysmaihin.

– Ennen koronaa minulla oli valmiiksi sovittuna työnäytöksiä Eurooppaan, Aasiaan ja Afrikkaan. Kaikki jouduttiin perumaan, mutta työtä on tarkoitus jatkaa heti, kun se on mahdollista.

Vaikka Jurvélius onkin yhä valmis lähtemään reissuun, hän pitää valitettavana sitä, ettei työlle ole jatkajia. Suomalaisella osaamisella olisi kysyntää maailmalla.

Tästä kertoo esimerkiksi se, että vuonna 1993 alunperin opetushallitukselle laadittu metsäpalojen torjuntaopas koulutuskäyttöön on levinnyt yli 200 maahan. Jurvélius on yksi oppaan kolmesta kirjoittajasta.

– Pitäisi kiireesti saada koulutettua nuorempia metsäpalojen torjunnan asiantuntijoita, jotka voisivat lähteä mukaan seuraamaan työnäytöksiä ja jatkamaan työtä.

Palontorjunta ensiarvoisen tärkeää ilmastolle

Metsäpalojen torjunta on maailmanlaajuisesti ensiarvoisen tärkeää työtä jo pelkästään ilmastomuutoksen hillitsemiseksi. Metsäpalot vapauttavat ilmakehään valtavasti kasvihuonekaasuja.

– Esimerkiksi Australian viime talven metsäpalot olivat hirveä katastrofi. Palojen ennaltaehkäisy on siellä täysin puutteellista.

Jurvélius käyttää Australiaa esimerkkinä siitä, kuinka paikallinen ruohonjuuritason asiantuntemus on sivuutettu kohtalokkain seurauksin.

– Alkuperäisasukkaat eli aboriginaalit käyttivät tulta hallitusti kymmenientuhansien vuosien ajan. He muun muassa kulottivat metsän aluskasvillisuutta joka vuosi suurten palojen estämiseksi. Kun kulotus kiellettiin, metsien palokuorma kasvoi kasvamistaan, ja sen takia siellä on nyt ollut täysin hallitsemattomia paloja, Jurvélius sanoo.

Yhdeksäs kausi omalla lähiväylällä

Palataan vielä hetkeksi Turenkiin. Jurvéliukset muuttivat paikkakunnalle 14 vuotta sitten Helsingistä putkiremonttia pakoon.

Jurvélius kertoo, että hänellä alkoi nyt yhdeksäs kausi golfharjoittelua jäätelötehtaan ja terveyskeskuksen välisellä viheralueella.

– Laskin, että minulta jää autolla ajoa pois 10 000 kilometriä vuodessa, kun en aja kentälle Hattulaan, vaan harjoittelen lähipeliä täällä.

Ilmaston takia hän myös pitää huolta viheriöstään perinteisellä, lihasvoimin työnnettävällä ruohonleikkurilla.

– Ei tarvitse käydä kuntosalilla, eikä tästä tule minkäänlaisia päästöjä, hän sanoo. HÄSA

Mike Jurvélius

Syntynyt Helsingissä vuonna 1943, asuu nykyisin Janakkalassa Turengissa.

Metsäopettaja, metsätalousteknikko ja -insinööri.

Työskennellyt ison osan työurastaan ulkomailla erilaisilla komennuksilla muun muassa Pöyryn sekä Suomen ulkoministeriön, YK:n alaisten järjestöjen palveluksessa.

Erikoistunut metsäpalojen torjuntaan liittyvään koulutukseen.

Tuorein komennus keväällä 2020 Filippiineillä suomalaisen Xpyro oy:n edustajana ja kouluttajana.

Xpyro on kehittänyt uudenlaisia palontorjuntakemikaaleja, joita maastoon levittämällä voidaan muodostaa palokatkoja ja näin estää metsäpalojen leviäminen.

Päivän lehti

10.8.2020