Kanta-Häme

Turhautunut kunnanjohtaja odottaa tekoja

– Kanta-Hämeessä olisi nyt löydyttävä uskallusta hypätä maakunnallisessa sote-työssä valmistelusta käytännön ratkaisuihin. Esimerkiksi sairaanhoitopiirin perussopimuksen muuttaminen onnistuu enemmistöpäätöksellä, joten kuntien ei tarvitse olla täysin yksimielisiä, sanoo Hausjärven kunnanjohtaja Aleksi Heikkilä.

Maakunnassa on urakoitu kokoon vahvoja selvityksiä ja neuvoteltu yhteistä linjaa. Sote-uudistusta Kanta-Hämeessä vetävä projektipäällikkö Markku Puro kertoo kuntien päässeen pari viikkoa sitten yksimielisyyteen yhteisen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän perustamisesta.

Puro selittää, että Kanta-Hämeen sote-ohjausryhmä päätti, että jollei valtion taholta tule selkeitä ratkaisuja tai ne viivästyvät, kuntayhtymä perustetaan viimeistään vuonna 2019.

Kuntayhtymän perustaminen saa Aleksi Heikkilältä kiitosta. Hän kuitenkin muistuttaa, että ohjausryhmä on poliittinen neuvotteluryhmä, jonka ratkaisut eivät sinänsä johda mihinkään. Uuden kuntayhtymän perustaminen edellyttää päätöksentekoa kunnissa. Tällaista ei ole vielä vireillä.

– Sairaanhoitopiirin perussopimuksen muutos syntyisi esimerkiksi virkamiesesityksenä, joka olisi mahdollista lähettää kuntiin lausunnolle, muuttaa niiden ehdotusten mukaan ja sitten hyväksyä.

Heikkilän ajatus on, että sairaanhoitopiiri laajentaisi toimintaansa erikoissairaanhoidon lisäksi myös perusterveydenhuoltoon ja sosiaalitoimeen. Muutos olisi hallinnollinen ja antaisi kunnille mahdollisuuden luovuttaa erillisillä päätöksillä sote-järjestämisvastuun sairaanhoitopiirille.

Erillisen, uuden kuntayhtymän perustaminen taas olisi tarpeen, jollei sairaanhoitopiirin kiinteistöistä päästäisi sopuun.

Kun Aleksi Heikkilä hakee mallia Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiristä, Markku Puro toteaa, että Päijät-Hämeessä on jo toiminut pitkään sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä.

Puro suhtautuu kielteisesti myös ajatukseen Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen yhteisestä sote-alueesta.

– Meillä on pitkät ja toimivat yhteistyökuviot Pirkanmaan kanssa. Päijät-Hämeeseen niitä ei ole ja joutuisimme luomaan kaiken puhtaalta pöydältä, Puro toteaa.

Aleksi Heikkilä taas pitää Päijät-Hämettä luontevimpana yhteistyösuuntana, jollei Kanta-Häme saa omaa, itsenäistä sote-aluetta.

– On helpompi sopia samankokoisen kuin ison kumppanin kanssa esimerkiksi rakennushankkeista ja kehittämisestä. Mahtaisimmeko saada Pirkanmaalta rahaa Hämeenlinnan tai Riihimäen sairaalarakentamiseen?

Kapinalliseksi jälleen kerran heittäytyneen Hausjärven kunnan asukkaat haluavat käyttää mahdollisimman lähellä olevien sairaaloiden palveluja. Hyvinkää, Lahti tai Hämeenlinna olisivat parempi ratkaisu kuin Tampere.

Kanta-Hämeessä pidetään tiukasti kiinni oman sote-alueen saamisesta eikä haluta puhua vaihtoehtoisista yhteistyösuunnista. Aleksi Heikkilä näkee, että siitä huolimatta maakuntaan pitäisi kiirehtiä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden yhdistämistä yhden ja saman kuntayhtymän isoihin käsiin.

– Miksi viivyttelisimme, kun muutokset ovat joka tapauksessa edessä? Forssan ja Riihimäen seudullakaan ei voida kuvitella, ettei nykyrakenteita muuteta. Muutoksilla haetaan palveluihin parannusta ja säästöjä. Sote-uudistus voidaan toteuttaa valtiosta riippumatta, Heikkilä painottaa.

Kanta-Häme on Aleksi Heikkilän arvioiden mukaan väistämättä menettämässä laajan päivystyksen sairaalansa, mutta hyvin mahdollisesti myös jäämässä ilman omaa sote-aluetta. Matkat Kanta-Hämeestä Lahteen, Hyvinkäälle, Helsinkiin ja Tampereelle ovat lyhyitä verraten Pohjois- tai Itä-Suomeen ja Kainuuseen.

– Alueemme on lisäksi pieni pinta-alaltaan. Lahdessa on vuodenvaihteen jälkeen jo kaksi kertaa niin paljon asukkaita kuin Hämeenlinnassa, muistuttaa Heikkilä.

Vaikka Hausjärvellä halutaan yhteistyösuunnaksi Päijät-Hämettä tai Uuttamaata, Aleksi Heikkilä pitää demokratiaan kuuluvana, että kunta asettaa lopulta maakunnan edun oman edun edelle. Yhdellä kunnalla ei voi olla oikeutta jarruttaa päätöksentekoa. HÄSA