Kanta-Häme

Turkisasetustyöryhmä napit vastakkain

Vähemmän virikkeitä. Entistä pienempi häkki. Ei poispääsyä tulipalon sattuessa. Ei sulaa juomavettä talviaikaan.

Lähes kahden vuoden ajan valmisteltu turkiseläinasetus vaikuttaisi menneen jopa takapakkia eläinten hyvinvoinnin kannalta.

Asetuksessa esitellyt vähimmäisvaatimukset turkistarhoille pöyristyttävät Animalian toiminnanjohtajaa Salla Tuomivaaraa, sillä alunperin asetusta alettiin uudistaa juuri siksi, että eläinten elinolot kohentuisivat.

– Kansalaisaloite turkistarhausta vastaan torpattiin eduskunnassa sillä edellytyksellä, että eläinten oloja parannetaan merkittävästi. Päätöksiä tällaisista muutoksista ei työryhmässä tehty käytännössä ollenkaan.

Evättiin pääsy kokoukseen

Maa- ja metsätalousministeriön eläinsuojeluasiamies Sari Salminen aloitti virassaan viisi kuukautta turkistyöryhmän perustamisen jälkeen.

Salminen oli kuitenkin mukana työryhmän toiminnassa vuoden päivät. Kun turkistyöryhmä sitten kokousti virallisesti viime syksynä, epäsi osastopäällikkö Salmiselta yllättäen pääsyn yhteen kokoukseen.

– Kyllähän se yllätti. Työryhmän työskentely sujui mielestäni hyvin, eikä mainittavia erimielisyyksiä ollut.

Pöytäkirja ei vastaa todellisuutta

Työryhmän kokoonpanoa on kritisoitua muun muassa siitä, että mukana eläinten hyvinvoinnista päätettäessä ovat myös turkistuottajat.

Salmisen mielestä on kuitenkin tärkeää, että elinkeinon harjoittajat ovat mukana jo alkuvaiheessa, sillä heillä on tärkeää käytännön tietoa esimerkiksi emon ja poikasten välisestä käyttäytymisestä.

Kokousten sisältö ja pöytäkirjat ovat sen sijaan sekä Salmisen että Animalian Salla Tuomivaaran mukaan ristiriidassa. Pöytäkirjat olivat heidän mukaansa vajavaisia, eivätkä vastanneet kokouksen kulkua.

– Eläinsuojelujärjestöjen suuhun on laitettu sellaista, mitä esimerkiksi tutkija on sanonut tai josta useimmat muut paikalla olleet olisivat olleet samaa mieltä. Kun pöytäkirjaa lukee, saa sellaisen kuvan, ettei paikalla olisi ollut kuin eläinsuojelujärjestöt ja tuottajat, Salminen sanoo.

Esimerkkishoppailua

Työryhmän puheenjohtaja, eläinlääkintäneuvos Pirkko Skutnabb torjuu eläinoikeusasiamiehen kritiikin.

– Eläinsuojelujärjestöt pyrkivät siihen, että koko elinkeino lakkautetaan. Eduskunta on kuitenkin linjannut, että turkistarhausta ei lakkauteta, sillä se on tuottava elinkeino.

Skutnabbin mukaan eläinoikeusjärjestöt halusivat noudattaa pohjoismaista mallia turkistarhauksessa vain niissä tapauksissa, joissa eläinten hyvinvointiin kiinnitetään Suomea enemmän huomiota. Esimerkiksi Norjan malli kokonaisuudessaan ei kelvannut, sillä Norjassa juomavedeksi hyväksytään lumi tai jää juoksevan veden sijasta.

– Se on sellaista esimerkkishoppailua.

Lähtökohtana hyvinvoinnin parantaminen

Vuoden vaihteessa lopettaneen työryhmän laatima asetus lähtee maaliskuun puolivälissä lausuntakierrokselle, joka vie minimissään kuusi viikkoa.

Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo (kok.) vakuuttaa pitävänsä päälähtökohtana eläinten olojen parantamista.

– On valitettavaa, ettei työryhmä löytänyt yhteistä säveltä. Kritiikki kertoo siitä, että kyseessä on tunteita herättävä aihe.

Lausuntakierroksen jälkeen ministeri kertoo tapaavansa vielä järjestöjen ja tuottajien edustajia ennen asetuksen viimeistelyä ja toimittamista valiokunnalle.

– Asia on tärkeä, joten se on mielestäni syytä valmistellakin hyvin, Orpo sanoo. (HäSa)