Kanta-Häme Hämeenlinna

Hämeenlinnan turvakoti joutuu käännyttämään osan asiakkaista ahtauden takia

Lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneiden turvakoti on tullut tarpeeseen Kanta-Hämeessä.
Hämeenlinnan turvakodin johtaja Maria Svetloff toivottaa avun tarvitsijat tervetulleeksi vuonna 2018 perustettuun turvakotiin. Turvakodissa on seitsemän perhepaikkaa. Kuva: Pekka Rautiainen
Hämeenlinnan turvakodin johtaja Maria Svetloff toivottaa avun tarvitsijat tervetulleeksi vuonna 2018 perustettuun turvakotiin. Turvakodissa on seitsemän perhepaikkaa. Kuva: Pekka Rautiainen

Hämeenlinnan turvakoti oli viime vuonna täynnä lähes kolmasosan vuodesta. THL:n tilastojen mukaan seitsemän perhepaikkaa sisältävä turvakoti joutui viime vuonna käännyttämään 59 asiakasta toisen kunnan turvakotiin.

Vuonna 2018 avatun turvakodin johtajan Maria Svetloffin mukaan käännytetyt ohjataan yleensä Tampereen tai Lahden turvakoteihin. Käännytystapauksissa turvaa hakeneille järjestetään kyyti, jos omaan kyytiin ei ole mahdollisuutta.

– Jos ei ole muuta turvallista vaihtoehtoa, niin taksillakin voi mennä, jolloin vastaanottava turvakoti maksaa. Kyyti järjestetään aina, Svetloff sanoo.

Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist (r.) arvioi tällä viikolla, ettei koronakriisi vaikuta lisänneen tilastoitua lähisuhdeväkivaltaa. Luvut eivät kuitenkaan välttämättä kerro todellisesta tilanteesta, sillä useat apua tarvitsevat eivät luultavasti ole uskaltaneet tai pystyneet hakemaan apua poikkeustilanteessa.

Myös Hämeenlinnan turvakodissa asiakasmäärät yli puolittuivat huhti- ja toukokuussa viime vuoteen verrattuna. Svetloff veikkaa yhdeksi mahdolliseksi syyksi koronatartunnan pelkoa.

– Olemme pitäneet hygieniasta hyvää huolta ja miettineet, miten saadaan turvavälit pidettyä. Siihen on kyllä varauduttu, että asiat toimivat turvallisesti täälläkin.

(Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.)

Asiakasmäärät tippuneet korona-aikana

Korona on vaikuttanut turvakoteihin eri tavoin ympäri Suomea. Svetloffin tietojen mukaan joillain alueilla on ollut yhtä hiljaista kuin Kanta-Hämeessä, mutta toisissa turvakodeissa asiakkaita on ollut entiseen tapaan.

THL:n turvakotipalveluiden kehittämispäällikkö Joonas Peltonen vahvistaa, että asiakasmäärissä on ollut kevään aikana valtakunnallisesti laskua. Asiakasmäärien lisäksi THL tarkastelee turvakotien vapaita perhepaikkoja.

Koko turvakotiverkostossa oli vuoden 2020 huhtikuun lopussa 211 perhepaikkaa, joista päivittäin oli vapaana keskimäärin 85 perhepaikkaa. Vuoden 2019 huhtikuun lopussa turvakodeissa oli yhteensä 187 perhepaikkaa, joista oli päivittäin vapaana keskimäärin 55 perhepaikkaa. Turvakoteihin voi hakeutua asuinpaikasta riippumatta.

– Vaikuttaa siltä, että turvakotikohtaisia eroja on jonkin verran. Turvakotiverkoston osalta lasku ei ole ollut niin radikaalia, kuin ilmeisesti joissain turvakodeissa on ollut, Peltonen sanoo.

Väkivaltaa on monenlaista

Fyysinen väkivalta ei ole ainoa syy turvakotikäyntien taustalla. Asiakkaiden kohtaamia väkivallan muotoja ovat esimerkiksi taloudellinen tai henkinen väkivalta sekä uskonnollinen väkivalta. Svetloffin mukaan apua kannattaa hakea matalalla kynnyksellä, sillä tilanne saattaa kärjistyä nopeasti.

– Kaikenlaiset väkivallan kokemukset oikeuttavat hakemaan apua sekä turvakodista että avoväkivaltatyöstä. Jos kotona pelottaa, on oikea aika hakea apua.

Kanta-Häme oli pitkään ainut maakunta, jossa ei ollut omaa turvakotia. Svetloffin mukaan verkoston laajentamisen lisäksi olisi tärkeää kehittää erityisesti lapsille suunnattuja matalan kynnyksen palveluita. Esimerkiksi Kanta-Hämeen perhetyön resurssit riittävät lasten kanssa työskentelyyn vain Hämeenlinnan alueella. Myös perheneuvolapalveluihin joutuu usein jonottamaan, mikä voi vaikeuttaa väkivaltaa kohdanneen lapsiperheen tilannetta.

– Asian puheeksi ottaminen ja tunnistaminen ovat sellaisia asioita joita saa aina kehittää, Svetloff sanoo. HÄSA

Turvakodit

Suomessa oli viime vuoden lopulla 28 turvakotia. Tänä vuonna on avattu yksi uusi turvakoti Keravalle.

Turvakodit vastaanottivat viime vuonna yhteensä 5354 asiakasta, joista lapsia oli puolet. Sekä Kanta-Hämeessä että valtakunnallisesti yli 90 prosenttia aikuisista asiakkaista oli naisia.

Asiakasmäärä on kasvanut 75 prosenttia vuodesta 2015, jolloin turvakotilaki astui voimaan ja turvakodit muuttuivat valtion rahoittamiksi.

Turvakotijaksojen kestoissa on suuria eroja. Asiakkaat olivat turvakodissa viime vuonna keskimäärin 17 vuorokautta.

THL avaa 8.6. haun uusille turvakodeille ja harvaan asutuille alueille tarkoitetuille etäturvakodeille.

Päivän lehti

15.7.2020