Kanta-Häme

Turvallisesti tiellä

Toni Rimpeläinen kurkistelee autonsa konepellin alle yhdessä Autoliiton tiepalvelumiehen Ilkka Lallin kanssa. Rimpeläinen sanoo tulleensa Auton päivän tapahtumaan tarkistuttamaan jarrunesteiden vesipitoisuuden.

– Tarkastuksen osaisin tehdä itsekin, mutta hinnakkaita laitteita on turha omaksi hankkia. Pieniä remonttihommia tuli harjoiteltua jo mopoiässä.

Jarrunesteet on Ilkka Lallin mukaan syytä tarkistaa joka toinen vuosi.

Auton päivän tapahtumassa Toni Rimpeläistä kiinnosti myös pelastuskortti, josta pelastushenkilöstö onnettomuustilanteessa pääsee nopeasti selville ajoneuvon kriittisten rakenteiden sijainnista. Siitä on helppo nähdä esimerkiksi turvatyynyjen ja niiden panosten, akun ja polttonestesäiliön sijainnit. Lauantain tapahtumassa Autoliitto jakoi maksutta tuulilasiin, kuljettajan puolelle ikkunan vasempaan alakulmaan kiinnitettäviä pelastuskorttitarroja. Tarroja saa myöhemmin muun muassa Autoliiton palvelupisteistä.

Kortin voi tulostaa netistä osoitteesta rescueshteet.info. Autossa tämä kyseinen kortti, kartta auton rakenteista, sijoitetaan kuljettajan aurinkosuojan taakse.

Autossa turvarakenteet hidastavat pelastajien työtä ja pääsyä auton sisälle jääneiden pelastamista.

Autoliiton Hämeenlinnan seudun osaston puheenjohtaja Kari Lammia kertaa ulkopuolisen auttajan tehtäviä onnettomuustilanteessa. Ensimmäisenä on syytä luoda yleiskäsitys tilanteesta, jotta osaa viranomaisapua soittaessa kertoa mahdollisimman hyvin, minkälaista apua paikalla tarvitaan. Muun liikenteen varoittaminen ja loukkaantuneiden ensiapu ovat myös ykköstehtäviä. Loukkaantuneiden turhaa siirtämistä pitää välttää, hengityksen turvaaminen ja verenvuotojen tyrehdyttäminen voivat olla tarpeen.

Pelastuskortin lisäksi jokaiseen autoon kannattaa hankkia ensiapulaukku tarvikkeineen, huomioliivi ja taskulamppu.

Hevosvoimia pienessä paketissa

Auton päivän tapahtumassa oli lauantaina jaossa paitsi tärkeää tietoa turvallisuudesta, myös uusinta uutta ajokorttiasioista. Magneetin tavoin huomiota kiinnitti myös paikalla ollut karting-auto, jossa pieneen tilaan oli pakattu paljon hevosvoimia. Esillä olleessa, aikuisten käyttöön tarkoitetussa autossa hevosvoimia oli kahdeksantoista. Nopeusmittarin saa noilla voimilla kipuamaan 150 kilometriin tunnissa.

Esillä ollut auto toi Risto Saariselle mieleen monille paikallisille aikanaan tutun tekijämiehen, Kalevi Kaukoahon.

– Kauko laittoi moottorin autoon moottorisahasta, sillä ajelivat niin oma poikani kuin Kaukon jälkikasvu, aina suomenmestaruuksiin asti. Viimeiset tehot ajopeliin laitettiin vähän vippaskonsteinkin, Saarinen muisteli.

Aktiiviselle automiehelle, Kari Lammialle tuttuja ovat kilparadat myös omalta takapuolituntumalta, hän harrastaa jää-kartingia aikuisluokassa.

Lammia kertoo, että turvallisuusmääräyksiltään kilpa-ajoon soveltuvia ratoja meille löytyy sadan kilometrin säteellä useita: Hyvinkäällä, Forssassa ja Kangasalla. Hämeenlinnan rata Ahveniston varikkoalueella on tarkoitettu junioreille ja ajopäivät kesäisin tiistai ja keskiviikko.

Auton päivän tapahtumaa Hämeenlinnassa järjesti yhdessä yhteistyökumppaneineen Autoliiton Hämeenlinnan seudun osasto. Autoliitossa jäseniä on koko maassa reilut 115 000. (HäSa)