Kanta-Häme

Turvaranneke tuo avun 30 minuutissa

Hämeenlinnassa turvapuhelinranneketta käyttää yhteensä 850 asiakasta.

Määrä on kasvanut sen jälkeen, kun noin neljänkympin kuukausittaisesta maksusta luovuttiin ja siirryttiin käyntikohtaisiin maksuihin.

– 7,40 euron suuruisen kuukausimaksun maksavat kaikki turvapalvelun tilanneet. Kotihoitajan käynnistä veloitetaan erikseen, kertoo asiakasohjausyksikön päällikkö Vuokko Lehtimäki ikäihmisten asiakasohjausyksiköstä.

Turvapuhelinpalvelun tarkoituksena on tukea kotona selviytymistä ja lisätä tarvittaessa turvallisuudentunnetta.

Palveluun kuuluvat turvapuhelin sekä turvaranneke, jonka avulla asiakas saa yhteyden hälytyskeskukseen. Kotihoito vastaa turva-auttajakäynneistä, mutta palvelu on mahdollista ostaa myös suoraan yksityiseltä palveluntuottajalta.

Tilaus palvelusta tehdään asiakaskohtaisesti. Nyrkkisääntö on, että palvelun saa kuka tahansa, joka sellaista kokee tarvitsevansa. Suurin osa asikkaista on säännöllisen kotihoidon asiakkaita joko ikäihmisten tai vammaispalveluiden puolelta.

Yksi kotihoitajan käynti maksaa asiakkaalle 9,30 euroa. Tämän verran myös Urho Åhman maksoi nelisen kuukautta sitten soittaessaan vaimolleen apua.

Nykyään Åhman asuu yksin, eikä hän ole tarvinnut ranneketta. Kotihoito käy hänen luonaan kahdesti päivässä. Muuten aika kuluu Åhmanin mukaan makoilemalla, leipomalla, hautausmaakäynneillä ja kukkia hoitamalla.

– Kyllä tämä on hyvä systeemi. En ymmärrä, miten ne ovat edes pärjänneet ilman, hän pohtii.

Vasteaika, siis maksimiaika, joka saa kulua avunpyynnöstä sen saapumiseen, on puoli tuntia kantakaupungissa ja 45 minuuttia liitoskunnissa asuville.

Kun asiakas painaa turvapuhelinrannekkeen nappia, puhelu ohjautuu hälytyskeskukseen, jossa asiakkaan tilanne arvioidaan.

Keskusta, puhelimia ja rannekkeita on viime vuoden kesäkuusta saakka hallinnoinut hoivayritys nimeltä Mainio Vire. Tätä ennen hälytykset otti vastaan Esperi Care oy.

Jos hälytyksen tehneellä asiakkaalla on avuntarve, keskus lähettää tekstiviestin kaupungin omalle, päivystävälle hoitajalle.

Hoitajalta odotetaan kuittausta viestiin viiden minuutin kuluessa. Jos sellaista ei tule, häneen ollaan puhelimitse yhteydessä.

Päivystävä hoitaja saa tiedon avuntarpeesta tekstiviestillä. Kotihoidossa työskentelevä lähihoitaja Katja Pohjonen kertoo, että tekstiviestejä tulee eniten yöaikaan, mutta ei kovin usein.

– Vuoden kuluessa olen saanut ehkä viitisen viestiä, hän arvioi.

Iso osa hälytyksistä on painettu vahingossa. Asiakas on voinut olla ulkona tai nukkumassa eikä ole kuullut, kun keskus yrittää soittaa.

– Siitä huolimatta hoitaja käy aina paikan päällä tarkistamassa tilanteen.

Pääosa avuntarpeesta koskee Pohjosen mukaan kaatumisia tai yleistä huonovointisuutta ja turvattomuuden tunnetta. Asiakkaiden luona käydään päivittäin kerrasta neljään ja viivytään viidestätoista minuutista puoleentoista tuntiin, henkilökohtaisesta hoitosuunnitelmasta riippuen.

– Mielestäni ikäihmiset uskaltavat nykyisin pyytää rohkeasti apua. Kyse ei tarvitse olla aina sairaskohtauksesta. Aika usein käymme kohentamassa tyynyä, joka lisää turvallisuuden tunnetta, Pohjonen sanoo. HÄSA

Päivän lehti

30.3.2020