Kanta-Häme

Tutkija: Suomen lipun kohtalo on kansalaisten käsissä

Suomen lipun käyttö on muuttunut aivan viime vuosina, sanoo historiantutkija Tuomas Tepora Helsingin yliopistosta. 

– Äärioikeisto on pyrkinyt tietoisesti omimaan lippua ja muita kansallisia symboleita itselleen. Siksi lipun käyttämisestä on tullut monien mielestä vähän arveluttavaa, Tepora sanoo. 

Lipun käyttö on kuitenkin hyvin tilannesidonnaista. Esimerkiksi urheilukilpailuissa kuka tahansa voi edelleen huoletta liehuttaa Suomen lippua tarvitsematta pelätä leimautumista. Sen sijaan poliittisissa mielenosoituksissa Suomen lippuja ei juuri näy muilla kuin äärioikeiston edustajilla. 

– Sama ilmiö on tapahtunut esimerkiksi Englannissa, missä punavalkoinen Englannin lippu on ollut jo monta vuosikymmentä muukalaisvihamielinen tunnus.

Myös Ruotsissa äärioikeisto on pyrkinyt omimaan kansallisia tunnuksia mutta ei ole onnistunut, sillä liputuskulttuuri elää kansankodissa vahvana. 

Ruotsissa kansallislippu liehuu hyvin usein myös omakotitalojen pihoilla. Tepora arvelee, että Suomessa yksityisen liputuksen vähenemiseen on useita syitä. 

– Sitä voidaan pitää vanhanaikaisena, nationalistisen kulta-ajan juttuna. Toisaalta liputtaminen on kokenut inflaation sen vuoksi, että liputuspäiviä on niin paljon. 

Myös kansallislipun historia tuo suomalaiseen liputuskulttuuriin oman painolastinsa. 

– Vuosi 1918 vaikuttaa taustalla. Suomen lippuun liittyy edelleen tietty porvarillisuus, sillä aikanaan siniristilippu nähtiin porvarillisena luokkalippuna, joka sitten pakotettiin vappumarsseille ja työväen tilaisuuksiin. 

Teporan mukaan useimmille suomalaisille siniristilippu on kuitenkin melko arkinen symboli, joka ei herätä suuria intohimoja. Tosin aivan viime vuosina Suomessa on herätty pohtimaan kansallislipun kohtaloa. 

– Pitäisikö tavallisten kansalaisten pyrkiä ottamaan lippu uudelleen haltuun? Tepora kysyy. 

– Ei yhdelle ryhmälle kannata antaa oikeutta määritellä sitä.