Kanta-Häme

Tutkijoiden huoli kannabiksen haitoista kasvaa

Kolmekymmentä vuotta sitten eurooppalaiset psykiatrit kohtasivat uuden potilasryhmän: harhoista kärsivät perusterveet teini-ikäiset. Ilmiö oli suuri mysteeri, sillä kyseessä olivat niinsanotut kunnon nuoret ilman altistavia taustatekijöitä.

”Perheet ja ystävät pohtivat usein, johtuiko sairaus kannabiksenpoltosta”, muistelee psykiatri Robin Murray esseessään Appraising the Risks of Reefer Madness vuonna 2015.

”Me vakuutimme kannabiksen olevan turvallinen huume.”

Vakuutteluiden aika on ohi. Yhdeksi maailman johtavista psykoositutkijoista noussut professori, sir Robin Murray on nyt osa sitä kasvavaa tutkijoiden joukkoa, joiden mukaan aika on kypsä kertoa kannabiksen ja psykoosin yhteydestä tarvittaessa jopa globaaleilla tiedotuskampanjoilla.

Huhtikuun Biological Psychiatry -julkaisussa Murray kirjoittaa, että todistusaineistoa vaarasta on nyt tarpeeksi, ja sairauksien ehkäisy on tehokkaampaa kuin niiden hoito.

Psykoosin lisääntynyt riski näyttää liittyvän erityisesti teini-iässä aloitettuun runsaaseen käyttöön. Kansainvälisten arvioiden mukaan psykooseista voitaisiin estää 8–24 prosenttia jo kannabiksen liikakäyttöön puuttumalla.

Asiasta kertoi ensimmäisenä brittilehti The Guardian.

TARKKA TILASTOINTI ja syy-yhteyden vedenpitävä osoittaminen on kuitenkin vaikeaa.

– Kannabikseen liittyvä psykoosi näyttää aivan samanlaiselta kuin muutkin psykoosit, aivan samoin kun tupakoitsijan sydänkohtaus ja tupakoimattoman henkilön sydänkohtaus muistuttavat toisiaan. Kyse on riskistä, Murray kertoo Lännen Medialle.

Hän kannattaa kannabiksen dekriminalisointia, mutta laillistamisen vaikutuksia pitäisi hänen mielestään vielä pohtia.

– Jos kannabis laillistettaisiin samalla tavalla kuin alkoholi ja tupakka, niin suuryhtiöt pääsisivät edistämään liikakäyttöä.

Kannabis tunnetaan myös Suomen psykiatrisen erikoissairaanhoidon puolella, kertoo THL:n tutkimusprofessori Jaana Suvisaari.

– Kyllähän siellä näkyy, että on enemmän nuoria ihmisiä, jotka ovat käyttäneet runsaasti kannabista.

Suvisaaren mukaan psykoosi on tyypillinen kansantauti, eli sen perimä on monimutkainen, eikä sairastumisalttiutta voi selittää yksittäisten geenien perusteella.

– Kansainvälisessä tutkimuksessa kyllä ajatellaan, että runsas kannabiksen käyttö etenkin teini-iässä olisi ihan itsenäinen psykoosien riskitekijä.

THL:n mukaan Suomessa väestöstä noin 3,5 prosenttia sairastuu psykoosiin jossakin elämänsä vaiheessa.

Nykyisestä 5,5 miljoonasta suomalaisesta sen kokee vajaat 200 000 henkeä. Runsas kannabiksen käyttö nuoruusiässä kaksinkertaistaa psykoosiin sairastumisen riskin.

KANSANTERVEYDELLISESTI ongelma on suuri siksikin, että sairaus koskettaa voimakkaasti myös potilaan lähipiiriä, kertoo Helsingin pohjoisen psykiatria- ja päihdekeskuksen ylilääkäri Jussi Niemi-Pynttäri.

– Esimerkiksi sairastuneen perheenjäsenten masennusriski on merkittävästi suurempi. Psykoosi on aivan valtava inhimillinen tragedia. Sillä on myös valtava kustannusvaikutus työkyvyn menettämisen vuoksi, Niemi-Pynttäri perustelee.

Hänen mukaansa asiasta kannattaisi puhua, sillä yhteiskunnan asenteet muuttuvat hitaasti.

– Tupakan vaarallisuudesta on yritetty puhua kymmeniä vuosia. Vasta viimeisen parinkymmenen vuoden aikana viesti on alkanut mennä perille. 1970-luvulla suuri osa ihmisistä sanoi tuntevansa jonkun ikänsä ilman ongelmia polttaneen vaarin, eikä asiaa otettu todesta.

Kannabis saattaa myös laukaista psykoosin aiemmin kuin se muuten olisi puhjennut. Lisäksi sen vaikutus on petollinen.

– Mikäli skitsofreniasta kärsivä ihminen polttaa kannabista, välitön vaikutus saattaa lievittää ahdistusta, mutta kahden-kolmen tunnin viiveellä aistiharhat lisääntyvät, Niemi-Pynttäri kertoo.

Päivän lehti

24.1.2020