Kanta-Häme

Tutkimus: Liikunta kotouttaa maahanmuuttajia

Urheilusta ja liikkumisesta on hyötyä maahanmuuttajien kotoutumisessa.

Liikunta edistää psyykkistä ja fyysistä terveydentilaa sekä kielen ja yhteiskunnan sääntöjen oppimista, todetaan hiljattain valmistuneessa Turun yliopiston tutkimuksessa.

Hämeenlinnassa kotoutumista on tänä vuonna pyritty edistämään yhteistyöhankkeella lähiökeskusten, Setlementti ry:n, sosiaalitoimen ja urheiluseurojen kesken. Hankkeeseen saatiin tukea Uudenmaan elykeskukselta 20 000 euroa, minkä lisäksi toimintaa tuetaan 10 000 eurolla Hämeenlinnan kaupungin kehittämisyksikön hankerahoista.

Rahoilla on mm. hankittu liikuntavälineitä ja perustettu välinelainaamoita lähiökeskuksiin. Aivan loppuvuodesta oli määrä julkaista myös viidelle kielelle käännetty liikuntaopas, jossa kerrotaan Hämeenlinnan liikuntapaikoista, ulkoilureiteistä, sekä ylipäätään suomalaisesta liikunta- ja ulkoilukulttuurista kuten jokamiehenoikeudesta.

– Maahanmuuttajapalvelut ja muut toimijat käyttävät sitä välineenä omassa työssään, kertoo liikuntapalvelujen tilaajapäällikkö Päivi Joenmäki.

Ikä ja kulttuurierot aiheuttavat haasteita

Hämeenlinnan kokemusten mukaan nuorten osallistuminen liikuntaryhmiin onnistuu varttuneempia maahanmuuttajia helpommin.

Liikunnasta kuitenkin olisi hyötyä myös vanhemmalla iällä Suomeen muuttaneiden kotoutumisessa. Osallistumisaktiivisuuden vaikuttavat usein etninen tausta ja sukupuoli. Varsinkin muslimimaista kotoisin olevien naisten liikunnan harrastamisessa on omat haasteensa.

– Usein nousee esiin toive, että heille saataisiin vesijumppamahdollisuuksia. Heillä on omia rajoitteitaan, rajat ovat hyvin tarkat miten voi esiintyä yleisellä paikalla, Läntisen lähiökeskuksen toiminnanohjaaja Tuula Heinonen sanoo.

Liikunta-aktiivisuudessa maahanmuuttajat jäävät kaikissa ikäluokissa jälkeen kantaväestöstä. Tutkimuksen mukaan kulttuurieroja liikunnassa ja urheilussa on ennen kaikkea venäläistaustaisten paluumuuttajien sekä Afrikasta ja Aasiasta saapuneiden pakolaisten välillä.

Osallistumiskynnystä tulisi madaltaa

Rahanpuute, ajanpuute ja perheen tarpeet ovat yleisimpiä maahanmuuttajien liikuntaa haittaavia tekijöitä. Tutkimuksen mukaan syrjintää esiintyy ohjatussa seuratoiminnassa sekä kaveriliikunnassa.

Hämeenlinnassa pyrittiin poistamaan maksujen aiheuttama osallistumismuuri tarjoamalla sosiaalitoimistojen asiakkaina oleville maahanmuuttajanuorille stipendejä HJS:n seuratoimintamaksuihin.

– Kovin harva kuitenkaan tarttui tilaisuuteen. Emme tiedä, onko syynä kielimuuri, vaikka maahanmuuttajilla on tulkkeja käytössään, Päivi Joenmäki sanoo.

Hämeenlinnassa hanke ei jatku ensi vuonna. Liikuntavälinelainaamon välineet jäävät vapaaseen käyttöön.

– Se, mitä tästä jää elämään, on pyrkimys eri tahoilla tehdä ihan normaalin työn puitteissa enemmän yhteistyötä, Joenmäki määrittelee. (HäSa)