Kanta-Häme

Tutkimus maksaa itsensä takaisin

Hämeenlinna saa lähivuosina osansa kone- ja metalliteollisuuden huippututkimuksen hedelmistä. Ruukki ja Hämeen ammattikorkeakoulu ovat mukana Suomen suurimmassa teollisuuden tohtorikoulussa, joka käynnistyi alkuvuodesta.

Ruukki panostaa metallituote- ja konepajateollisuuden strategisen huippuosaamisen keskittymän Fimeccin uusiin tutkimus- ja koulutusohjelmiin yli kymmenellä miljoonaa euroa. Se on ohjelmien suurin rahoittajayritys.

Yhtiössä uskotaan sijoituksen kannattavan.

– Ruukki on maailman mittakaavassa pieni toimija ja meillä on hyvin vahva erikoistumisstrategia. Ilman tämäntyyppisiä ohjelmia emme pitkässä juoksussa pärjäisi, yhtiön tutkimusjohtaja Arto Ranta-Eskola sanoo.

Hänen mukaansa sijoitus tutkimukseen tulee yleensä korkojen kanssa takaisin.

– Kaksi aikaisempaa ohjelmaa ovat maksaneet itsensä jo moninkertaisesti takaisin. Uskomme, että tahti jatkuu ja tuloksia saadaan tulevina vuosina lisää, Ranta-Eskola toteaa.

Materiaalitutkimus uudelle tasolle

Alkuvuodesta käynnistynyt materiaalitekniikan tohtorikoulutusohjelma toteutetaan Fimeccin kahden tutkimusohjelman yhteydessä.

Kaikkiaan 80 miljoonan euron kokonaisuudessa on mukana yli 60 yritystä, jotka rahoittavat lähes puolet tohtorikoulun ja ohjelmien kuluista. 40 miljoonaa euroa tulee Tekesiltä.

Fimecc Oy:n toimitusjohtaja Harri Kulmala uskoo, että tohtorikoulu nostaa materiaalitutkimuksen Suomessa aivan uudelle tasolle.

– Tohtorikoululla varmistamme, että tieteellisyys Fimeccin ohjelmissa edelleen lisääntyy, vahvistaa tohtorikoulun johtaja, tutkimusprofessori Kenneth Holmberg VTT:ltä.

Teollisuus tarvitsee moniosaajia

Väitöskirjoja on valmisteilla alkuvaiheessa 22. Tehtävänannossa on vahva teollisuuden kytkentä.

– Tohtorikoulutettavat ratkovat teollisuudelle kriittisiä kysymyksiä. Kokonaisuus on rakennettu pala palalta siten, että tutkimukset tukevat toisiaan, kertoo Fimeccin materiaaliohjelmien päällikkö Markku Heino Spinverse Oy:stä.

Valmistuttuaan tohtoreilla on valmiuksia paitsi akateemisiksi tutkijoiksi, myös teollisuusyritysten tuotekehitystehtäviin.

– Tämä tiivistää suomalaista tutkimusyhteisöä entisestään ja rakentaa kilpailukykyämme. Osallistujista tulee moniosaajia ja sellaista tohtorityövoimaa, jota Suomen teollisuus ja tutkimus jatkossa tarvitsee, Heino sanoo.

Ruukin Ranta-Eskola pitää mallia erinomaisena.

– Tulevia teollisuuden työntekijöitä ja yliopistotutkijoita tarvitaan lisää. Systemaattinen tohtorikoulu varmistaa ohjauksen ja tukiverkostot. Tällainen idea pitäisi ehkä laajemminkin ottaa tulevissa tutkimusohjelmissa käyttöön.

Pikkuhiljaa bisnekseksi

Toinen tohtorikoulun ohjelmista keskittyy läpimurtoteräksiin ja toinen hybridimateriaaleihin, joilla tarkoitetaan erilaisia komposiitteja ja muoveja, keraameja ja metalleja yhdistäviä kerrosrakenteita.

Hybriditutkimuksessa on mukana Hämeenlinnassa valmistettavia tuotteita.

– Tulossa on esimerkiksi maalipinnoitettuihin hybridimateriaaleihin keskittyvä väitöskirja, joka kohdistuu suoraan yhteen meidän osaprojektiin, Ranta-Eskola kertoo.

Hänen mukaansa perustutkimus muuttuu pikkuhiljaa bisnekseksi.

– Menee monta vuotta ennen kuin tutkimus valmistuu ja saadaan tuloksia. Se työ on kuitenkin tehtävä, jotta meillä olisi uusia läpimurtotuotteita tulevaisuudessakin, hän sanoo. (HäSa)