Kanta-Häme

Tutkittu tiedustelutieto tuo turvaa

Yli neljännesvuosisadan ajan tiedustelu-upseerina puolustusvoimissa työskennellyt Juha Wihersaari on analysoitua tausta-, tiedustelu- ja tilannetietoa Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maista tarjoavan Jitint-yrityksen ääni ja kasvot.

Yrityksen nimi on johdettu toisaalta sanoista just in time intelligence, toisaalta Wihersaaren etunimien alkukirjaimista.

– Tikkakoskella (puolustusvoimien viestikoelaitoksessa) on kaikilla kolmekirjaiminen nimilyhenne. Astuessani palvelukseen JWI oli varattu, joten minut tunnetaan Jittinä, Wihersaari kertoo.

Perusteilla olevassa yrityksessä toimii tällä hetkellä viisi eläkkeelle jäänyttä tiedustelu-upseeria ja viisi terrorismin, pakolaiskysymysten ja monikulttuurisuuden tutkimiseen suuntautunutta maisteria.

– Kaikki upseeritaustaiset tekijämme ovat 15–25 vuotta sotilastiedustelussa työskennelleitä, korkeimman turvaluokituksen saaneita henkilöitä. Eräs heistä opettaa yhä ruotsalaisille rauhanturvaajille kuinka toimitaan Afrikassa, Wihersaari kertoo.

Suomalaisyritykset ovat toimineet eri aikoina useilla epävakailla alueilla ja diktatuurisesti hallituissa maissa, kuten Saddam Husseinin Irakissa. Jitintin alaa on mahdollistaa toiminta tarjoamalla tietoa, joka on tarkastettu ja jota päivitetään jatkuvasti.

Wihersaari naurahtaa kyseessä olevan pääosin ”dekkaritermein tylsä tiedustelutyö”.

– Kaiken tiedustelutoiminnan perusta on kunnossa olevat tilastot ja niiden käyttäminen, sekä maan ratkaisujen ymmärtäminen historian kautta. Häntää pitää olla vuosia taaksepäin, jotta nenän voi ulottaa puoli vuotta eteenpäin. Esimerkiksi EU-ajankin Suomea ymmärtääkseen ehkä tärkein asia on oivaltaa, että ratkaisumme perustuvat yhä suurelta osin syksyn 1939 tilanteen välttämiseen.

Suurimmat suomalaisyritykset käyttävät globaaleja turvallisuus- ja tiedusteluyrityksiä, mutta Wihersaaren mukaan pienemmät toimijat lähtevät ja lähettävät työntekijöitään maailmalle ilman kunnon taustatietoja.

– Suomalaisyrityksiä toimii epävakailla alueilla ja suomalaisia on joutunut vaara- ja neuvottelutilanteisiinkin. Tarjoamallamme tiedolla näitä uhkia ja alueita pystytään välttämään. Kuitenkin, jos esimerkiksi Turkissa toimivalle asiakkaalle tapahtuisi jotain, paikalliset kontaktimme voisivat lähteä heti paikalle ja toimittaa tilannetietoa ja kuvia.

Se, onko asiakkaan yritystoiminta jollain alueella tai tietyn tahon kanssa ”eettistä”, on asia erikseen.

– Yksikään tiedusteluorganisaatio ei voi olla moraaliorganisaatio. Ei pidä maalailla uhkakuvia eikä vähätellä, vaan pitää kertoa totuus tai se, mitä pitää totuutena.

Wihersaari sanoo, että esimerkiksi Syyria on alue, joka rauhoittuessaan tulee olemaan valtavan kansainvälisen rakennus- ja avustustyön kohde.

– Maa tulee saamaan rahoitusta ja kansainvälistä apua monesta suunnasta. On helpompi työntää 15 miljardia sinne kuin ottaa vastaan pakolaisia.

Wihersaari ei paljasta tahoja joiden kanssa on keskustellut palveluiden tarjoamisesta, mutta toteaa, ettei kyse ole ainoastaan yrityksistä.

– Valtionhallinnon kanssa profiilimme on erilainen, emme lähde kilpailemaan minkään ministeriön tai puolustusvoimien kanssa. Pyrimme olemaan täydentävä tekijä, sillä valtionhallinnon resurssit eivät riitä kaikkeen vaikka kyvyt riittävätkin.

Kansainvälisen upseerinuransa myötä Wihersaarella on käsitys, miten Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan epävakaus tulee vielä vaikuttamaan Suomeen ja Eurooppaan.

Onko meillä edessä vaikeat ajat?

– On. Täällä ei voi puhua tietyistä asioista päätymättä moraalikeskusteluun. Vaikka miten haluaisi, niin ei voi sanoa, että jotkin tahot tulevat hyvin toimeen keskenään.

Yksityishenkilöille Wihersaari antaa yhden neuvon, katsantokannasta riippumatta.

– Kaikkien pitäisi perehtyä faktoihin, eikä määkiä lampaana laumassa. HÄSA