Kanta-Häme

Tutkivatko syyttäjät kunnolla poliisien rikoksia?

Poliiseihin kohdistuvat kantelut ja rikosepäilyt nousivat otsikoihin loppukesästä, kun tunnettu rap-artisti Musta Barbaari arvosteli helsinkiläispoliiseja läheistensä henkilöllisyyden tarkastamisesta. Poliisit olivat lisäksi artistin mielestä käyttäneet tarpeettomia voimakeinoja.

Itä-Uudenmaan syyttäjänvirasto tiedotti tällä viikolla, ettei poliiseja ole tehtyjen esiselvityksen perusteella aihetta epäillä rikoksesta, vaan kyse oli normaalista ulkomaalaislain mukaisesta toiminnasta.

Minkä verran poliiseista tehdään kanteluita ja rikosilmoituksia, oikeuskanslerinviraston esittelijäneuvos Markus Löfman?

– Poliisirikosasiat on keskitetty valtakunnansyyttäjänvirastoon, eikä minulla ole tässä juuri nyt niitä tilastoja.

– Meille oikeuskanslerinvirastoon tuli viime vuonna 257 poliisiin liittyvää kantelua. Vuonna 2014 niitä oli 349.

Mistä kantelujen määrän lasku johtuu?

– En tiedä syytä, mutta 2014 oli huippuvuosi. Ehkä määrä on sen jälkeen tasoittunut normaalille nykytasolle. Kantelujen määrä oli tähän saakka nousussa. Jos vertaa kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen, määrät ovat huomattavasti suuremmat nyt.  Yleisesti ajatellaan niin, että kanteleminen on tehty varsin helpoksi, kun kellonajasta riippumatta voi lähettää kantelun ja muotoilla sen ihan omin sanoin. Se on ehkä madaltanut kynnystä.

Kansan parissa epäillään välillä, etteivät läheistä yhteistyötä tekevät syyttäjät ja poliisit lähde herkästi tutkimaan toistensa rikosepäilyjä. Näkyykö tämä työssänne?

– Ei sitä suoraan ainakaan kanteluissa näy. Tietenkin tätä keskustelua sinänsä on käyty. Järjestelmä, jossa syyttäjä toimii esitutkintaviranomaisena on rakennettu nimenomaan siksi, ettei poliisi itse tee arviota, onko toisen poliisin osalta syytä epäillä rikosta.

Toimiiko järjestelmä teidän näkemyksenne mukaan moitteetta?

– Tietenkin aina voidaan pohtia sitä, millainen kynnys siinä on. Itse olin muutama vuosi sitten esittelijänä ns. huumepoliisiasiaratkaisussa. Silloin sisäministeriön asettamassa työryhmässä pohdittiin juuri näitä kysymyksiä poliisin sisäisestä laillisuusvalvonnasta, että onko se toimivaa.

Millaisia toimenpide-ehdotuksia teitte ja johtivatko ne johonkin?

– Kirjasimme 24 suositusta muun muassa poliisin sisäisen laillisuusvalvonnan toimintalinjojen yhdenmukaistamisesta ja järjestämisestä mahdollisimman riippumattomasti sekä laillisuusvalvonnan seuraamuksien arvioinnista myös yleisen virkamiehen kannalta.

– Pitäisi kysyä sisäministeriöstä, onko se aiheuttanut mitään jatkotoimia.