Kanta-Häme

Työ hankaloittaa pelastustoimintaa

Turvallisuuskomitean tekemän tutkimuksen mukaan palokuntien, pelastuspalvelujärjestöjen ja Vapaaehtoisten pelastuspalvelun toimintaan osallistuu vähintään 90 000 vapaaehtoista, joista hälytystoiminnassa on mukana kolmannes.

Vuonna 2013 yli 27 000 sai apua vapaaehtoiselta yksiköltä tai ryhmältä auttamistilanteissa.

VPK:n eli vapaaehtoisen palokunnan sopimuspalokuntalaiset muodostavat Suomessa koko maan kattavan verkoston ja osallistuvat vuosittain yli 22 000 kiireelliseen pelastustehtävään.

VPK:n riesana on, että virka-aikana tapahtuviin hälytyksiin on hankala saada väkeä.

Tämä johtuu siitä, että osa VPK:n väestä tekee päivätöitä kylän ulkopuolella ja näin ollen myöhästyvät auttamatta hälytyksestä. Myös työnantajat saattavat suhtautua nuivasti vapaaehtoisten palokuntalaisten tehtäviin, Lammin VPK:n palopäällikkö Jani Vilkman arvioi.

– Kaikki työnantajat eivät arvosta toimintaamme ennen kuin palo sattuu omalle kohdalle. Pelastava tekijä päivällä tapahtuviin hälytyksiin ovat vuorotyöläiset. Yhtään keikkaa ei onneksi ole jäänyt tekemättä, Vilkman sanoo.

Tilannetta ei helpota, että tehtävämäärät ovat kasvaneet huimasti.

– Pelkästään tammikuussa oli 30 hälytystä. Periaatteessa se tekee yhden jokaiselle päivälle.

Lammilla hälytysosaston vahvuus on 26. Pelastuslaitoksen kanssa solmitun sopimuksen mukaisesti neljä miestä pitäisi olla matkalla tehtävään viiden minuutin sisällä hälytyksestä.

– Maastopaloista ei voi tinkiä miehistöstä, mutta ensivastetehtävissä minimi on kaksi ukkoa.

Tarvittaessa vapaaehtoiset palokuntalaiset saavat täydennysapua muilta sopimuspalokunnilta – puolin ja toisin.

– Tarvittaessa täydennystä löytyy Hämeenkoskelta, Tuuloksesta ja Hauholta. Teemme yhteistyötä myös harjoitusten saralla.

Hattulassa työnantajat ovat olleet suopeita vapaaehtoisina pelastajina vapaaehtoispalokunnan hälytysosastossa toimiville työläisilleen.

– Meiltä pääsee keskimäärin neljä miestä hälytystehtäviin. Työantajien suhtautuminen on hyvää, osa jäsenistämme työskentelee puolustusvoimilla ja kunnalla, osa on yrittäjiä, Hattulan VPK:n päällikkö Mikael Kuosa kertoo.

Viime vuonna hälytysryhmän 24 jäsentä olivat mukana 163 tehtävässä.

– Hälytykset ovat viime vuosina vähentyneet. Vielä vuonna 2012 meillä oli 200 keikkaa.

Turengissa toimiva Koljalan VPK hälytetään vuodessa keskimäärin 30 tehtävään.

Päällikkö Mikko Heikkinen kertoo määrään vaikuttavan, että muutaman kilometrin päässä toimii Kanta-Hämeen pelastuslaitokseen kuuluva Janakkalan paloasema.

– Meillä on hälytysosastossa 14 jäsentä ja kaksi harjoittelijaa. Varsinkin päiväkeikat ovat hankalia, kun väki on töissä.

Nuoriso-osastossa puolestaan on kasvamassa uutta väkeä hälytysosastoon.

– Paristakymmenestä nuoresta tällä hetkellä noin viisi alkaa olla siinä iässä, että he pääsevät pian hälytysosastoon harjoittelijaksi.

Edellä mainittuja vapaaehtoispalokuntia yhdistää se, että hälytysosaston keski-ikä on kivunnut yli 40 ikävuoden paikkeille.

Vaikka hälytysryhmään löytyisi paljon lupaavia tulokkaita nuorisoryhmästä, on kokelaita hankala pitää riveissä. Nuorilla kun on tapana muuttaa paikkakunnalta pois esimerkiksi opintojen perässä.

– Hälytysosastoon ei nouse edes vuosittain uusia jäseniä. Parhaimmillaan meillä on ollut mukana 20 nuorta, huonoimpina vuosina 10, Vilkman selventää. HÄSA