Kanta-Häme

Työ, toimiva arki ja lisäksi jotain kivaa - Kanta-Häme houkuttelee uusia asukkaita mielikuvilla

Jos Kanta-Hämeessä pitää johonkin ikäryhmään iskeä kiinni, he ovat opiskelunsa päättäneet nuoret, jotka ovat perustamassa perhettä.

– Heitä pitäisi tavoitella muuttamaan maakuntaan, neuvoo kehittämisjohtaja Janne Antikainen MDI-konsulttitoimistosta.

Hän on selvittänyt Hämeen liitolle maakunnan vetovoimaisuutta sekä muuttoliikettä ja sen taustoja. Hän avasi selvityksen tuloksia keskiviikkona Kanta-Hämeen vetovoima- ja kuntapäivillä Forssassa.

Maakunnasta muuttaa eniten pois opiskeluikään tulleita nuoria. Antikainen sanoo, että heitä pitää kannustaa ja antaa mennä vaikka kansainvälisiin opintoihin.

Kuitenkin on syytä jättää heille positiiviset muistot ja mielikuvat, sillä jossain vaiheessa he harkitsevat, minne asettua opintojen jälkeen.

Vetovoimaisuusselvitykseen vastanneista opiskelijoita jopa 87 prosenttia kertoi periaatteessa voivansa muuttaa takaisin Kanta-Hämeeseen. Kaikista maakunnasta pois muuttaneista tätä mieltä oli kaksi kolmannesta.

Tärkeintä on, että maakunnasta löytyy työpaikkoja ja sopivaa asunto- tai tonttitarjontaa, mutta myös mielikuvilla on merkitystä.

Muuttotilastot laahaavat jonkin verran jäljessä, mutta tämän vuosikymmenen alussa Riihimäen seutu onnistui houkuttelemaan nimenomaan perheenperustamisiässä olevia tulijoita.

Forssan ja Hämeenlinnan seudulle muuttaa eniten eläkeiän kynnyksellä olevia ihmisiä.

Kanta-Hämeen vetovoima on hiipunut sitten vuosikymmenen alkuvuosien. Vuoden 2015 muuttotappio on suurin sitten vuoden 1970. Pääsyy lienee työpaikkojen väheneminen vuodesta 2011.

Forssan seudun väestökato on omaa luokkaansa, mutta myös Riihimäen seudulla väkiluku laski viime vuonna. Hämeenlinnan seudulla kasvu laskettiin muutamissa kymmenissä.

Tosin Antikainen näkee pieniä valopilkkuja aivan viime aikojen kehityksessä. Lievää käännettä parempaan voidaan toivoa.

Kaupunkien keskustat ja suuret kaupungit tuntuvat nyt vetävän väkeä. Ns. Nurmijärvi-ilmiö näyttää ainakin tällä erää olevan ohi.

Kanta-Hämettä on toistakymmentä vuotta markkinoitu hyvänä asumisen paikkana.

Viesti tuntuu menneen perille, sillä niin maakuntaan muuttaneet ja pois muuttaneet korostavat maakunnan luonnonläheisyyttä, rauhallisuutta, tuttuutta, edullista sijaintia suhteessa suurempiin kaupunkeihin ja myös Hämeenlinna kaupunkina saa mainintoja.

Kuntapäivillä moni, mm. Janakkalan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Merja Taponen (kesk.), totesi, että nyt markkinoinnin kärki tulee keskittää elinvoimaisuuteen ja työpaikkoihin.

Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Iisakki Kiemunki (sd.) kaipasikin elinkeinopolitiikkaan samanlaista yhtenäisyyttä, joka on löydetty sote-uudistuksen valmisteluun.

Suurin osa maakunnasta poismuuttaneista olisi valmis muuttamaan takaisinkin. Sekä maakuntaan muuttaneiden että pois muuttaneiden mielikuvat ovat pääsääntöisesti positiivisia.

Ongelma on se, etteivät mielikuvat muutu tällä erää toiminnaksi. Maakunnan kaupunkiseutujen tulisi Antikaisen mielestä skarpata erityisesti uudistumishalussa ja yrittäjäystävällisyydessä.

Kanta-Hämeen tulee Antikaisen mielestä olla myös varuillaan, ettei siitä muodostu kasvukäytävän väliinputoajaa, kun sekä pääkaupunkiseutu että Tampere vetävät väkeä.

Kilpailu on kiristynyt. Luonnon ja turvallisuuden lisäksi nyt pitää olla uutta ja päräyttävää.