Kanta-Häme

Työelämän näyttötutkintomestareita vielä vähän

Opetushallitus myönsi viime torstaina Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) ammatilliselle opettajakorkeakoululle 189 000 euroa työelämän edustajien näyttötutkintomestarikoulutukseen. Summa kattaa tämän vuoden lopun ja ensi vuoden.

Oppilaitoksen täydennyskoulutuspäällikkö Esa Inget kertoo, että kyseiseen tarkoitukseen rahoitus on laatuaan vasta toinen, vaikka näyttötutkintojärjestelmä on pyörinyt jo vuodesta 1994. Nyt saatu summa on edellistä hieman suurempi.

– Olen ihmetellyt, miksi koulutuksen rahoitus on ollut tähän asti vain oppilaitoksille ja opettajille suunnattua. Koska kyseessä on työelämän tutkinto, työelämän edustajiakin pitää kouluttaa tähän mukaan ja rahoittaa sen puolen koulutusta. Nyt näyttää ihan hyvältä, Inget sanoo.

Opetustoimen henkilöstökoulutukseen opetushallitus myönsi lisäksi 400 000 euroa.

Kokemukset hyviä

Tähänastisesta työelämän edustajien koulutuksesta on saatu Esa Ingetin mukaan erittäin hyviä kokemuksia.

– Näyttää siltä, että työelämän puolella aletaan herätä tähän ja kiinnostusta on. Olemme havainneet, että kannattaa kouluttaa sekä opettajat että työelämän edustajat samassa ryhmässä. Muutoin yhteistyöaspekti jää pois. Kokemukset ovat samanlaisia muuallakin Suomessa.

Inget myöntää, että ongelmiakin on.

– Jollain alalla näyttötutkinnot saatetaan järjestää hyvin laadukkaasti ja kaikkien ohjeiden ja sääntöjen mukaan, toisella alalla taas niitä saatetaan järjestää ohjeiden vastaisesti jopa saman oppilaitoksen sisällä. Tutkintojen pitää olla tasalaatuisia. Eri oppilaitosten välillä ei pitäisi olla eroja ammattitutkinnon suorittamisessa. Se on oikeusturvakysymys.

Opinnot 10 kuukautta

Vuosittain Hamkin ammatillinen opettajakorkeakoulu kouluttaa eri puolilla Suomea 10–15 koulutusryhmässä 300–400 näyttötutkintomestaria. Suurin osa heistä on opettajia. Työelämän edustajia on ollut tähän mennessä vain muutamia kymmeniä, mutta enemmänkin mahtuu mukaan.

– Nyt on tarjota rahoitusta. Netissä voi ilmoittautua jonoon. Pientä karsintaa joudumme joskus tekemään, koska tulijoita on paljon. Suurin osa tutkinnon suorittajista on yhä opettajia.

Koulutettavia on ollut laidasta laitaan, mutta varsinkin suosituilta tekniikan ja liikenteen aloilta sekä sosiaali- ja terveysalalta heitä tulee paljon.

Opiskelu verkossa

Opintoihin menee aikaa kymmenisen kuukautta, ja koulutus on laajuudeltaan 25 opintopistettä. Jokaiselle tehdään henkilökohtainen opiskelusuunnitelma.

Näyttötutkintomestarikoulutus käydään pääosin verkossa, jossa käytössä on sähköinen oppimisalusta, mihin tehtävät palautetaan ja mitä kautta kommunikoidaan. Koulutus sisältää myös yhdeksän lähipäivää.

– Koulutuksessa ikään kuin simuloidaan näyttötutkinnon suorittamista eli sitä, mitä näyttötutkintomestarit itse menevät myöhemmin arvioimaan. Lisäksi heidän pitää käydä seuraamassa tutkintotilaisuuksia, esimerkiksi muurausta, ja se pitää raportoida, täydennyskoulutuspäällikkö Esa Inget kuvailee.

Pätevyyden suorittanut saa näyttötutkintomestarin tittelin sekä pinssin ja diplomin juhlallisessa tilaisuudessa.

Koko näyttötutkintojärjestelmän suurin hyöty on Ingetin mukaan laadun parantuminen.

– Vaikka olisi hankkinut ammattitaidon harrastuksen kautta tai pelkästään työelämässä, tällä näyttötutkinnon suorittaja voi hankkia itselleen tutkinnon ja muodollisen pätevyyden. (HäSa)

 

Päivän lehti

29.1.2020