Kanta-Häme

Työhyvinvointi on muutakin kuin klisee

Työhyvinvointikortilla ei saa erillistä lupaa tehdä jotain. Sen sijaan siihen liittyvässä koulutuksessa osallistujia valmennetaan ja kannustetaan kehittämään työyhteisönsä hyvinvointia. Tavoitteena on, että koulutuksen jälkeen osallistujat voisivat viedä oppinsa omalle työpaikalleen ja ryhtyä töihin.

Idea Työhyvinvointikortista syntyi pohdittaessa keinoja pidentää suomalaisten työuria. Työhyvinvoinnin parantamiseen tähtäävän koulutuksen kehittäminen annettiin Työturvallisuuskeskukselle.

Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Pirkko Mäkinen kertoo tavoitteiden tulleen työryhmältä. Koulutuksessa piti ottaa huomioon työhyvinvoinnin perusteet, roolit ja vastuut työhyvinvoinnin kehittämisessä, lainsäädäntö ja tuottavuuden ja työhyvinvoinnin yhteys.

– Koulutuspäivän sisällöt suunniteltiin yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Ensimmäiset korttikoulutukset pidettiin syksyllä 2011.

Jätehuoltoyhtiö Kiertokapulan esimiehistä kaikki ovat suorittaneet Työhyvinvointikortin.

Yrityksen henkilöstö- ja viestintäpäällikkö Sari Pousi-Heinonen kertoo koulutuksen sopivan hyvin yhtiön strategisiin arvoihin.

– Pidämme työhyvinvointia keskeisenä tulokselle. Kortti on hyvä työkalu, joka lisää varmuutta siitä, että teemme tarpeeksi ja oikeita asioita.

Kiertokapulassa johtaminen liikkuu koko ajan valmentavaan suuntaan. Käytännössä kyse on ihmisjohtamisessa, jossa ihmisiä autetaan löytämään omat vahvuutensa.

– Yritykseemme on tullut viime vuosien aikana yhä vahvempi keskustelukulttuuri. Jos emme ole vuorovaikutuksessa toistemme kanssa, emme voi tietää mitä toinen ajattelee.

Pousi-Heinosen mukaan vuorovaikutustaidot koetaan Kiertokapulassa tärkeimmäksi ja myös haastavimmaksi asiaksi työhyvinvoinnin rakentamisessa.

Vaakaesimiehenä neljä vuotta työskennellyt Karoliina Vähänen kokee Työhyvinvointikortista olleen työssään paljon apua.

– Olin koulutuksen aikaan ollut esimiehenä vasta vuoden, joten se tarjosi paljon uusia näkökulmia ja ajattelutapoja työhöni.

Hän kertoo, että huomioi nykyään työssään entistä paremmin ihmisten erilaisuuden. Jokaisella on oma, hyväksi havaittu tapansa tehdä töitä. Tärkeintä ei ole siis miten töitä tehdään, vaan että työt tulevat tehdyksi.

– Myös työnteon puitteiden pitää olla kunnossa. Tähän kuuluvat esimerkiksi hyvä perehdytys, mahdollisuus kehittyä työssään ja esimieheltä saatava tuki.

Vähänen kertoo Kiertokapulan keskustelukulttuurin tukevan myös esimiesten välistä vuorovaikutusta. Ongelmatilanteissa voi aina kysyä neuvoa kollegalta.

Työhyvinvointikorttiin tähtäävässä koulutuspäivässä on luento-osuus, mutta pääasiassa päivän aikana keskitytään kouluttautujia osallistaviin tehtäviin. Sari Pousi-Heinonen ja Karoliina Vähänen kertovat koulutuksessaan mietityn esimerkiksi sitä, mitä työhyvinvointi tarkoittaa heidän omassa työyhteisössään.

Koulutuksista kerätään palautetta, jonka perusteella seurataan kohtaavatko osallistujien kokemukset ja koulutuksen tavoitteet. Pirkko Mäkinen kertoo, että monesti kouluttajat saavat palautetta myös heti päivän jälkeen.

– Olin itse juuri pitämässä yhtä koulutusta, jonka lopussa tilaaja kiitteli päivää todella hyväksi.

Myös Kiertokapulan Pousi-Heinonen ja Vähänen ovat tyytyväisiä Työhyvinvointikorttiinsa.

– Henkilöstön hyvinvointi ei ole meille klisee, vaan teemme oikeasti töitä sen eteen, Pousi-Heinonen kiteyttää. Häsa