Kanta-Häme

Työllisyysraha ei riittänyt sotainvalidien hyväksi

Viime viikolla hämäläiset yhdistykset, säätiöt ja kunnat saivat te-toimistolta ilmoituksen, ettei loppuvuodeksi ole enää käytettävissä palkkatukimäärärahoja. Yksi ilmoituksen vastaanottaneista on Sotainvalidien veljesliiton Kanta-Hämeen piiri, joka on jo yli vuosikymmenen ajan pyörittänyt avustajatoimintaa.

– Meiltä loppuu seitsemän avustajan työsuhdetta, emmekä voi ottaa ketään tilalle. On iso riski, että asiakkaidemme kunto heikkenee ja he joutuvat raskaampien palvelujen piiriin, sanoo avustajatoiminnan projektipäällikkö Antti Mikkola.

– Tuntuu aivan järjettömältä. Toimintamme on aina ollut mitalisijoilla, kun on arvioitu tavoitteiden täyttymistä ja toiminnan tehokkuutta. Miksi toimivaa systeemiä halutaan ajaa alas? Mikkola kysyy.

Sotainvalidien veljesliitto odotti helpotusta tilanteeseen valtion lisätalousarviosta, mutta sitä ei tullut. Lisäksi Hämeen te-toimisto päätti priorisoida jäljellä olevat määrärahansa yritysten kautta maksettaviin palkkatukiin. Paljon ei lohduta, että muualla maassa tilanne on vielä paljon huonompi kuin Kanta-Hämeessä.

– Satakunnassa rahat loppuivat jo huhti–toukokuussa, Lapissa ja Uusimaalla kesällä, Varsinais-Suomessa syksyn alussa ja nyt on vuorossa Kymi ja Häme. Tämä on ihan katastrofaalinen tilanne, toteaa avustajatoiminnan valtakunnallinen projektijohtaja Eija Kilgast.

Valtakunnan tasolla avustajatoimintaa on tehty 17 vuotta, ja se on saanut erittäin paljon kiitosta. Sen lisäksi, että sotainvalidit ovat saaneet huokeaan hintaan palveluita, joita he ovat tarvinneet jatkaakseen kotona asumista, toiminnan kautta on kouluttauduttu ja työllistytty hyvällä prosentilla normaaliin työelämään vanhustenhuollon eri sektoreille.

Kanta-Hämeessä palkkatukirahoilla on pyöritetty 42 avustajan rinkiä. Mukana on myös 15 oppisopimuskoulutettavaa.

– Se on valtava määrä. Olemme olleet kohtuullisen onnellisessa asemassa, vaikka 45 avustajaa tarvittaisiin, jotta kaikki asiakkaat pystyisimme palvelemaan, Mikkola kertoo.

Ensi vuoden rahoista ei ole tietoa sen enempää Hämeessä kuin valtakunnallisesti. Sekä Mikkola että Eija Kilgast kuvailevat työllisyyspolitiikan hoitoa ”tempoilevaksi” ja ”lyhytjänteiseksi”.

– Ei voi mihinkään luottaa, ennen kuin on mustaa valkoisella. Olemme yrittäneet päästä tapaamaan työministeri Jari Lindströmiä, mutta tapaaminen on jo kahteen kertaan peruttu. Seuraava päivämäärä on 21. lokakuuta, Kilgast kertoo.

Mikkolan mukaan te-toimistojen henkilökuntaa ei voi asiasta syyttää.

– On tullut niin paljon lakimuutoksia ja uusia linjauksia niin lyhyessä ajassa, että harva enää tietää, missä mennään.

Sotainvalidien avustajatoimintaa on pyöritetty kolmen vuoden hankejaksoissa. Satakunnassa avustajatoiminta on jo ajettu alas kesken hankekauden, ja monissa muissa maakunnissa toiminta loppuu vuodenvaihteeseen. Älyttömin tilanne on esimerkiksi Turussa, jossa TE-toimisto rahoittaa hanketta ja sen kautta työskentelevää hallintohenkilöstöä, mutta palkkatukirahoja ei ole enää kuin yhdelle avustajalle.

Kanta-Hämeen hanke on katkolla taas vuoden 2016 lopussa. Jos rahoitusta ei ensi vuoden budjettiin tule, niin Varsinais-Suomen kohtalo on edessä myös täällä.

– Hallinto pyörii yhteiskunnan rahoilla, mutta työntekijöihin ei rahaa riitä, Mikkola tiivistää.

Hämeen te-toimiston palveluesimies Timo Toivettula sanoo ymmärtävänsä sotainvalidien asiaa.

– Tiedämme, että Veljesliiton toiminta on laadukasta, mutta yleisesti ottaen tulokset ovat parempia yrityspuolella. Olisi epätasa-arvoista muita yhdistyksiä kohtaan, jos vain yhtä rahoitettaisiin. Säännösten pitää olla samoja kaikille.

te-toimisto elää niiden määrärahojen ja poliittisten linjausten mukaan, jotka heille on annettu.

– Rahaa jyvitetään sinne, minne lainsäätäjä haluaa, Toivettula päättää. HäSa

Päivän lehti

30.10.2020

Fingerpori

comic