Kanta-Häme

Työmatkavähennys muuttaa muotoaan

Nykymuotoinen työmatkavähennys on jäämässä historiaan.

Valtionvarainministeriö, ympäristöministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö valmistelevat yhdessä uudistusta, jonka tavoitteena on vähentää byrokratiaa ja tuoda säästöjä.

Suurin muutos nykyiseen olisi, että verovelvolliset eivät enää jatkossa hakisi itse työmatkavähennystä, vaan verottaja määrittelisi vähennysoikeuden eri viranomaisten rekistereitä hyödyntämällä.

Päätöstä varten tarvittavat tiedot kerättäisiin mm. työnantajalta, Väestörekisterikeskukselta, Maanmittauslaitokselta ja Tilastokeskukselta.

– Nykyteknologiaa soveltaen pyritään siihen, että sekä verottaja että verovelvollinen selviäisivät mahdollisimman vähällä byrokratialla, tiivistää finanssineuvos Elina Pylkkänen valtiovarainministeriöstä.

Työmatkavähennys perustuisi kodin ja työpaikan väliseen etäisyyteen, mutta myös siihen, miten kattava joukkoliikenne alueella on tarjolla.

Joukkoliikenteen sekä muiden kustannuksiin vaikuttavien tekijöiden perusteella Suomi jaettaisiin erilaisiin vyöhykkeisiin. Jos joukkoliikennettä ei olisi tarjolla, olisi verovähennysoikeus tavallista suurempi.

– Järjestelmässä sovellettaisiin erihintaisia taksoja riippuen siitä, onko julkisen liikenteen piirissä vai ei. Joukkoliikenne on jo subventoitua, joten sen kautta henkilölle tulee ensimmäinen tuki. Jos hän kuitenkin valitsee oman auton, täytyy sen lähtökohtaisesti tapahtua omalla kustannuksella. Päällekkäistä tukea ei voisi enää hakea.

Verohallinnosta väki vähenee

Työmatkavähennystä anoo vuosittain yli 800 000 veronmaksajaa. Verottaja käsittelee jokaisen tapauksen erikseen mahdollisine lisäselvityspyyntöineen ja oikaisuvaatimuksineen.

– Nykyjärjestelmä saattaa työllistää turhan paljon sekä verovelvollista itseään että verohallintoa, kun ottaa huomioon, kuinka paljon ja millaista tietoa meillä on jo nyt tallennettuina rekistereissämme.

Kehysriihessä sovitun linjauksen mukaisesti työmatkavähennysjärjestelmää uudistetaan ja verotukea pienennetään.

– Kiristykset tai rajaukset kohdistuvat erityisesti sellaisiin henkilöihin, jotka ovat kattavan joukkoliikenteen alueella. Tukea allokoidaan sillä tavalla ehkä uudelleen.

Säästöjä ei kuitenkaan ole tarkoitus raapia kasaan pelkästään etuutta pienentämällä. Elina Pylkkäsen mukaan suurimmat säästöt saavutetaan, kun käsittelyn automatisointi vähentää työvoiman tarvetta.

Tarkoittaako tämä sitä, että verohallinnosta vähennetään väkeä?

– Periaatteessa juuri sitä. Kaavamaisesti voidaan laskeva säästyvän jopa kymmeniä henkilötyövuosia.

Voimaan aikaisintaan vuonna 2016

Uudistuksella olisi vaikutusta myös kuntien näkökulmasta, sillä työmatkavähennyksen supistaminen tietää kuntien verotulojen lisääntymistä.

Verovähennyksen supistuminen saattaa ajaa ihmiset muuttamaan lähemmäs työpaikkaansa. Tämä sopisi isommille kaupungeille, jotka surevat verotulojen valumista kehyskuntiin.

Uudistuksen kaikki yksityiskohdat ovat vielä auki, ja työ on valmistelussa. Ympäristöministeriön alainen Suomen ympäristökeskus (Syke) on tehnyt alustavan selvityksen jo muutama vuosi sitten. Ennen kesää Syke on käynnistämässä kolmen ministeriön rahoittaman jatkoselvityksen.

Jatkotyön aikana muodostetaan ja testataan erilaisia vaihtoehtoisia malleja ja mietitään, onko esimerkiksi siirtymäajalle tarvetta.

Aikataulua ei ole kiveen hakattu. Kun poliittiset päätökset on tehty, tulee uudistus voimaan aikaisintaan vuonna 2016. (HäSa)