Kanta-Häme

Työnantaja voi kannustaa työntekijöitään liikkumaan haasteilla ja bonuksilla

Innoparkin uumenista kuuluu kova jyske. Kuntosalissa jysähtelevät potkut nyrkkeilysäkkiin. Ilmassa leijailee hienhaju.

Kyytiä säkille antaa Ambientia Group oy:n henkilöstöjohtaja Hilla von Essen. Yrityksellä on kahdesti vuodessa UFTC (Ultimate Functional Training Challenge), jossa työntekijät saavat pisteitä kaikesta liikunnasta, myös portaiden käyttämisestä. Kun saa kokoon tietyn pistemäärän, saa palkinnoksi pienen lahjan.

UFTC on Ambientian tapa tukea työntekijöidensä kuntoa ja liikuntaharrastuksia, perinteisten liikuntaseteleiden lisäksi.

– Halukkaille on tarjottu myös personal trainerin apua, ja sitä on hyödynnettykin, von Essen sanoo.

 

Kun työntekijän kunto kehittyy, hyötyy siitä myös koko yritys. Työpanos ja työssä jaksaminen paranevat. Von Essen korostaa erityisesti yhteishengen kasvua.

– Toimistolla tehdään useita eri projekteja, eikä kaikissa niistä pääse tekemään kaikkien kanssa yhteistyötä. Silti voi esimerkiksi tehdä ennen lounasta yhteisen salitreenin.

– Jos joku ei voi tai halua liikkua, niin se ei ole ongelma. Kaikki tekevät päätökset itse, urheileva ihminen ei ole toista parempi.

Ambientialla on toimistoja Suomessa ja Virossa, ja niiden kaikkien työntekijät voivat osallistua haasteeseen. Yrityksessä oli kymmenkunta vuotta sitten punnerrushaaste, joka kehittyi lopulta laajemmaksi.

 

Työnantaja voi tukea palkollisten terveyttä monella tavalla. Nostimia, nostureita ja trukkeja vuokraava Pekkaniska oy teki Suomessa tunnetuksi kuntobonukset, jotka otettiin käyttöön jo vuonna 1989. Yhtiö maksaa työntekijöilleen muun muassa tupakoinnin lopettamisesta 1000 euroa ja maratonjuoksusta 170 euroa.

Pekkaniska on perustellut bonusjärjestelmää sairauspoissaolojen vähenemisellä ja työntekijöiden paremmalla jaksamisella. Tulosten kerrotaan olevan positiivisia: bonukset ovat lisänneet työhyvinvointia.

Hilla von Essen ei usko, että sama malli toimisi Ambientiassa.

– Isot rahapalkinnot voivat tehdä kuntoliikunnasta liian vakavaa.

Myös Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Jaana Laitinen on sitä mieltä, että sisältä kumpuava motivaatio johtaa parhaiten suurempaan elämäntapamuutokseen. Halu tienata ekstraa saattaa kuitenkin muuttua aidoksi haluksi liikkua, kun huomaa kuntoilun positiiviset vaikutukset.

Suorat kuntobonukset eivät ole Suomessa yleisiä. Työterveyslaitoksella jokainen työntekijä voi käyttää viikossa tunnin työajasta liikuntaan.

 

Työterveyslaitoksella on käynnissä Promo@Work-hanke, jonka tavoitteena on tehdä työpaikoille suositukset työntekijöiden terveyden edistämiseksi. Viestinä on se, että erilaisissa töissä tulisi tukea erilaista liikkumista.

– Jos huonokuntoinen henkilö tekee raskasta työtä, tulisi työnantajan tukea sellaista liikuntamuotoa, joka keskittyisi nimenomaan parantamaan kuntoa. Tällöin kuormitus laskisi ja palautumiskyky nousisi, Jaana Laitinen sanoo.

– Pekkaniskalla tehdään monia fyysisiä työtehtäviä, ja tupakoinnin lopettaminen on hyväksi hengityselimistölle. Toimistotyössä on välillä hyvä seistä, joten yrityksen kannattaa investoida sähköisiin nostopöytiin. HäSa