Kanta-Häme

Työnhaku: Netistä etsitään, lehdestä löytyy

 

Lehtien työpaikkailmoituksia pidetään tehokkaina hakukeinoina. TE-toimisto työllistää vain joka neljännen.
 
 
 
Joulukuussa kävelykatu Reskalla avattu Roberts Coffee -kahvila houkutteli peräti 360 hakijaa pyrkimään kahvilatyöntekijöiksi.  Muun muassa Milja Sirénillä ja Noora Kokolla kävi tuuri. He löysivät työpaikkailmoituksen työvoimatoimiston nettisivuilta.
 
– Olin aika otettu, että pääsin, kun hakijoita oli kuitenkin niin paljon ja vain viisi sai paikan, Sirén kertoo.
 
Yhä useampi etsii sekä työpaikkaa että työntekijää internetistä. Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimusjohtajan Heikki Räisäsen mukaan verkkorekrytointien määrä on kasvanut ja avointen työpaikkojen lehti-ilmoittelu taas on vähentynyt.
 
Silti lehti-ilmoittelu on todettu erittäin tehokkaaksi rekrytointivälineeksi.
 
– Lehti-ilmoittelua käytetään suhteellisen harvoin verrattuna avoimena olevien työpaikkojen määrään, mutta se on varsin tehokas keino etsiä uusia työntekijöitä, Räisänen sanoo.
 
Työkkäristä duunia joka neljännelle
Työnhakijan täytyy tänä päivänä etsiä työpaikkaa monesta eri palvelusta, jos mielii päästä tienaamaan. Esimerkiksi työ- ja elinkeinotoimistojen (TE-toimistojen) rekisteröityneistä asiakkaista vain joka neljäs saa työkkärin kautta työpaikan.
 
Työnantajien mielestä TE-toimisto on kuitenkin tehokkain kanava uusien työntekijöiden rekrytoimiseen. Tämä selviää Tilastokeskuksen kyselytutkimuksesta.
 
Heikki Räisäsen mukaan työ- ja elinkeinoministeriö ei voi kuitenkaan olla tyytyväinen siihen, että entistä pienempi osuus TE-toimiston työhakijoista saa toimiston kautta työpaikan.
 
– Kyllä TE-toimiston hakijoiden kilpailukyvyn pitäisi olla ihan hyvä, siellä on erittäin päteviä hakijoita.
 
Räisänen aikoo selvittää, mistä ilmiö johtuu. Se voi osittain johtua tilastointitavoista.
 
TE-keskuksen työnhakijoiksi lasketaan ne, jotka ovat ilmoittautuneet asiakkaiksi. Laskuissa eivät ole mukana esimerkiksi ne työpaikan etsijät, jotka käyttävät itsenäisesti TE-toimiston verkkopalveluja.
 
Kaikki työpaikat eivät tule TE-toimistoon
Kaikki työpaikat eivät koskaan edes tule TE-toimiston listoille haettaviksi. Toimipaikan ulkopuolisista rekrytoinneista noin 40 prosenttia pannaan hakuun TE-toimiston kautta.
 
– Työnantajat käyttävät erittäin paljon suoria henkilöyhteyksiä, ja ne ovat usein hyvin tehottomia, Heikki Räisänen sanoo.
 
Suoriksi henkilöyhteyksiksi Räisänen laskee muun muassa yksityiset työvoimapalvelut, työvoiman vuokrauksen, oppilaitosten työvoiman välityspalvelut ja yrityksen oman nettisivuston. Räisäsen mukaan nämä kanavat johtavat aika harvoin tuloksiin.
 
– Suomessa rekrytoidaan aika usein entisiä työntekijöitä uudelleen.
 
Rekrytointikonsultteja ja headhuntereita käytetään pääasiassa silloin kun etsitään esimerkiksi kallispalkkaisia asiantuntijoita. 
 
Hämeessä työvoiman kysyntä hiipunut
Hämeen TE-toimisto täytti viime vuonna vähemmän työpaikkoja kuin edellisvuonna. 
Kanta-Hämeen alueella täytettiin viime vuonna noin 15 500 työpaikkaa marraskuun loppuun mennessä, kun vuonna 2011 vastaavana ajankohtana työpaikkoja oli täytetty melkein 1000 enemmän.
 
Hämeen TE-toimiston johtajan Harri Jokisen mukaan ero saattaa selittyä satunnaisella vaihteluvälillä.
 
– Voi olla, että siinä näkyy jo taantuman uusi vaihe työvoiman kysynnässä. Nyt on selkeästi ollut nihkeämpää, mutta onneksi ei olla vielä ihan lamalukemissa, Jokinen lohduttaa. (HäSa)
 

Päivän lehti

5.12.2020

Fingerpori

comic